Valmet kertoi perjantaiaamuna sisäpiiritiedotteella, että sen hallitus on käynnistänyt strategisen arvioinnin kahden ydinliiketoimintansa mahdollisesta eriyttämisestä itsenäisiksi pörssiyhtiöiksi.
Arvioinnissa selvitetään, loisiko Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut sekä Prosessitehokkuusratkaisut -segmenttien listaaminen erikseen Nasdaq Helsinkiin enemmän omistaja-arvoa kuin nykyinen rakenne. Varmuutta minkäänlaisesta järjestelystä ei ole, ja yhtiö lupaa palata asiaan viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksen julkistuksen yhteydessä.
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut myy teknologiaa ja elinkaaripalveluja sellu-, kartonki-, paperi-, pehmopaperi- ja energiateollisuudelle. Kilpailuetu nojaa laajaan asennettuun laitekantaan, globaaliin palveluverkostoon ja asiakasreferensseihin.
Prosessitehokkuusratkaisut puolestaan toimittaa toimintakriittisiä automaatio- ja virtauksensäätöratkaisuja usealle teollisuudenalalle. Vuosikymmen sitten liiketoiminta oli keskittynyt ensisijaisesti sellu- ja paperiteollisuuteen, kun nykyisin lähes 70 prosenttia sen liikevaihdosta kertyy muilta toimialoilta.
Kokoero segmenttien välillä on huomattava. Tammi-kesäkuussa biomateriaalisegmentin liikevaihto oli 1 849 miljoonaa euroa ja kasvoi kahdeksan prosenttia, kun prosessitehokkuuden 711 miljoonaa euroa jäi täsmälleen edellisvuoden tasolle.
Tuloksentekokyvyssä asetelma kääntyy. Vertailukelpoinen EBITA oli biomateriaaleissa 162 miljoonaa euroa ja laski neljä prosenttia, prosessitehokkuudessa taas 132 miljoonaa euroa ja kasvoi yhdeksän prosenttia. Pienempi segmentti tuotti runsaan neljänneksen konsernin liikevaihdosta mutta noin 45 prosenttia segmenttien yhteenlasketusta vertailukelpoisesta liiketuloksesta.
Katteessa lähes kymmenen prosenttiyksikön kuilu
Vertailukelpoisella EBITA:lla tarkoitetaan liiketulosta ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, kuten uudelleenjärjestelykuluja. Alkuvuonna mittari asettui prosessitehokkuudessa 18,6 prosenttiin liikevaihdosta ja biomateriaaleissa 8,8 prosenttiin.
Ero ei ole kaventunut vaan levinnyt. Automaatiopuolen kate parani 1,5 prosenttiyksikköä, biomateriaalipuolen heikkeni 1,1 prosenttiyksikköä.
Toisella neljänneksellä molemmat paransivat, prosessitehokkuus 18,7 prosenttiin ja biomateriaalit 10,4 prosenttiin. Konsernin kate pysyi 11,5 prosentissa.
Biomateriaalisegmentin alkuvuoden kasvu tuli kokonaan projekteista. Palveluliikevaihto polki paikallaan 889 miljoonassa eurossa, kun projektitoimitusten arvo kasvoi noin kuudenneksella.
Projektipainotteisempi myyntimix kaventaa katetta tyypillisesti prosessiteollisuuden laitetoimittajilla, ja segmentin vertailukelpoinen kate laskikin edellisvuoden 9,9 prosentista.
Tilauskertymässä ero on vielä jyrkempi. Biomateriaalien saadut tilaukset supistuivat alkuvuonna 19 prosenttia 1 687 miljoonaan euroon, kun prosessitehokkuuden 779 miljoonaa euroa vastasi edellisvuoden tasoa. Konsernin tilauskanta kutistui kymmenen prosenttia 4 259 miljoonaan euroon.
Huhti-kesäkuu antoi biomateriaalipuolelle ensimmäisiä käännemerkkejä. Projektitilauksia kertyi 501 miljoonaa euroa, kun ensimmäisellä neljänneksellä vastaava luku jäi alle 190 miljoonan euron.
Toimitusjohtaja Thomas Hinnerskov kirjoitti katsauksessaan markkinan pysyneen kokonaisuutena varovaisena.
”Biomateriaalipuolella näimme kuitenkin ensimmäiset merkit investointihalukkuuden elpymisestä vuoden poikkeuksellisen hiljaisen alun jälkeen”, Hinnerskov kirjoitti.
Severn nosti automaatiopuolen 1,7 miljardiin
Ajoituksen taustalla on heinäkuun alussa päätökseen saatu Severn-yritysosto, joka toi Valmetiin noin 950 työntekijää. Kauppa kasvattaa Prosessitehokkuusratkaisujen vuotuisen liikevaihdon noin 1,7 miljardiin euroon.
Alkuvuoden 711 miljoonan euron liikevaihto vastaa vajaan 1,5 miljardin euron vuositasoa, joten Severn tuo segmenttiin karkeasti 300 miljoonan euron lisäyksen.
Hallitus perustelee ajoitusta myös uudistetun toimintamallin vakiintumisella. Sen alustavan arvion mukaan eriyttäminen selkeyttäisi johdon painopisteitä, parantaisi ketteryyttä ja mahdollistaisi räätälöidymmän pääoman kohdentamisen sekä joustavamman rahoituksen saatavuuden.
Kahtiajako toisi mukanaan myös kustannuksia. Konsernitason Muut-erä painoi vertailukelpoista EBITA:a alkuvuonna 28 miljoonalla eurolla, ja kaksi erillistä pörssiyhtiötä tarkoittaisi käytännössä osan hallinnosta kahdentamista.
Sävy on sikäli erikoinen, että yhtiö on juuri karsinut kiinteitä kulujaan. Viimeisen 12 kuukauden vertailukelpoiset myynnin ja hallinnon kulut olivat 79 miljoonaa euroa alemmat kuin koko vuonna 2024.
Valmetin hallituksen puheenjohtaja Pekka Vauramo perusteli arviointia sillä, että konsernin kahdella liiketoiminnalla on omat markkinansa, omat kasvunäkymänsä ja toisistaan poikkeavat pääomatarpeet. Päätöksiä ei hänen mukaansa ole tehty.
”Tässä arvioinnissa selvitämme, voisivatko liiketoiminnat luoda enemmän arvoa itsenäisinä yhtiöinä kuin osana samaa yhtiötä. Mahdollisen eriyttämisen kanssa edetään vain, jos yksityiskohtaisen analyysin perusteella päädymme siihen, että eriyttäminen on selvästi osakkeenomistajiemme edun mukaista”, Vauramo sanoi.
Rahavirta muistuttaa, ettei alkuvuosi ollut ongelmaton. Liiketoiminnan rahavirta putosi 100 miljoonaan euroon 297 miljoonasta, ja vapaa kassavirta jäi 68 miljoonaan euroon edellisvuoden 240 miljoonasta.
Tase kesti silti. Nettovelan suhde käyttökatteeseen laski 1,42:een ja nettovelkaantuneisuusaste 39 prosenttiin, ja vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman tuotto nousi 13,5 prosenttiin.
Ohjeistus pysyi ennallaan
Valmet toisti helmikuisen ohjeistuksensa, jonka mukaan koko vuoden liikevaihto pysyy vuoden 2025 tasolla eli 5 197 miljoonassa eurossa. Vertailukelpoisen EBITA:n odotetaan pysyvän edellisvuoden 620 miljoonassa eurossa tai kasvavan siitä.
Markkinanäkymät ovat vaisut kummallakin puolella. Prosessitehokkuuden markkinoiden vuosikasvun arvioidaan pysyvän matalana, ja biomateriaalien markkina-aktiviteetin odotetaan säilyvän toisen neljänneksen tasolla palvelumarkkinoiden pysyessä pehmeinä.
Eriyttämisen sijoittajalogiikka kiteytyy hallituksen omaan muotoiluun siitä, että järjestely auttaisi pääomamarkkinoita tunnistamaan kummankin liiketoiminnan täyden arvon. Taustalla on konglomeraattialennus, eli ilmiö, jossa sijoittajat hinnoittelevat monialayhtiön osiensa summaa alemmaksi, koska erilaisten liiketoimintojen arvostaminen yhtenä kokonaisuutena hämärtää kannattavimman osan tuloksentekokyvyn.
Lopullinen tieto arvioinnin tuloksesta tulee viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksen yhteydessä, ja edellinen vastaava julkistus ajoittui 6. helmikuuta.
