Maailmantalous on ajautumassa energiakriisiin, kun brent-raakaöljy ylitti torstaina 100 dollarin barrelihinnan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2022. Yhdysvaltain ja Israelin sotilaallinen operaatio Irania vastaan on kestänyt jo kolme viikkoa.
Hormuzinsalmi, jonka kautta kulkee noin 20 prosenttia maailman raakaöljystä ja maakaasusta, on käytännössä suljettu. Iranin uusi hengellinen johtaja Mojtaba Khamenei on luvannut pitää salmen kiinni ja varoittanut uusien rintamien avaamisesta, jos Yhdysvallat ja Israel jatkavat hyökkäystä.
Liikenne normaalisti vilkkaassa salmessa on romahtanut. Iran on iskenyt toistuvasti kaupallisiin aluksiin, ja alkuviikosta kaksi tankkeria syttyi tuleen Irakin rannikolla iranilaisen iskun seurauksena.
Wall Street Journalin lähteiden mukaan Iran on aloittanut myös salmen miinoittamisen, mikä vaikeuttaisi meriliikenteen uudelleenkäynnistämistä merkittävästi.
”Kohtaamme nyt sen, mikä vaikuttaa merkittävimmältä energiakriisiltä sitten 1970-luvun öljysaarron”, totesi RBC Capital Marketsin strategiajohtaja Helima Croft.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti perjantaina, että maa käynnistää toistaiseksi laajimman iskuaaltonsa iranilaiskohteisiin. Eskalaatio on entisestään pysäyttänyt kaupallisen meriliikenteen ja pakottanut Persianlahden suurtuottajat supistamaan tuotantoaan.
Hätävarantojen vapautus ei rauhoittanut markkinoita
Kansainvälinen energiajärjestö IEA ilmoitti vapauttavansa jäsenmaidensa strategisista varastoista ennätykselliset 400 miljoonaa barrelia öljyä. Määrä on yli kaksinkertainen vuoden 2022 vapautukseen verrattuna, jolloin Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti vastaavan hätätoimenpiteen. Tuolloin markkinoille laskettiin 182 miljoonaa barrelia.
Yhdysvallat sitoutui erikseen vapauttamaan 172 miljoonaa barrelia omasta strategisesta reservistään. Myös Japani, Saksa ja Itävalta lupasivat kansallisia vapautuksia.
Markkinoita toimet eivät rauhoittaneet.
”Iranin strategia kylvää taloudellista kaaosta Persianlahdella toimii, kun tankkerit joutuvat hyökkäysten kohteeksi ja Hormuzinsalmi pysyy suljettuna”, kirjoittaa Vital Knowledgen analyytikko Adam Crisafulli tutkimusmuistiossaan.
Varantovapautuksen mittakaava kertoo kriisin vakavuudesta, mutta se paljastaa samalla toimenpiteen rajallisuuden. Kun Hormuzinsalmen kautta kulkee normaalioloissa noin 20 miljoonaa barrelia päivässä, 400 miljoonan barrelin varanto kattaa alle kolmen viikon vajeen.
Jos salmi pysyy kiinni, varannot ehtyvät nopeasti. Silloin energiakriisi jatkuu.
Venäjä-pakotteiden löysääminen kirvoitti rajun kritiikin
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent ilmoitti erillisellä päätöksellä 30 päivän pakotehelpotuksesta, joka koskee jo tankkereihin lastattua venäläistä öljyä. Bessent kuvaili toimenpidettä ”kapeasti rajatuksi, lyhytaikaiseksi toimeksi”, jonka tarkoituksena on vakauttaa globaaleja energiamarkkinoita.
Kreml toivotti päätöksen tervetulleeksi. Tiedottaja Dmitri Peskov totesi, ettei maailman energiamarkkinoiden vakauttaminen ole mahdollista ”ilman merkittäviä määriä venäläistä öljyä”.
Kritiikki oli välitöntä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti, että päätös voi tuoda Venäjälle noin 10 miljardia dollaria sodan rahoittamiseen. Demokraattien senaattorit syyttivät presidentti Donald Trumpia siitä, että tämä antoi presidentti Vladimir Putinille merkittävän taloudellisen edun.
Päätös paljastaa ristiriidan Trumpin hallinnon energiapolitiikassa. Yhdysvallat on sitoutunut sotilaalliseen operaatioon, joka on ajanut öljyn hinnan vuosien korkeimmalle, mutta pyrkii samalla hillitsemään hintavaikutuksia keinoin, jotka suoraan hyödyttävät Venäjää.
Energiakriisin painaa osakemarkkinoita
Energiakriisi heijastuu laajasti rahoitusmarkkinoille. S&P 500 -indeksi laski perjantaina vuoden 2026 alimpaan päätöstasoonsa ja kirjasi kolmannen peräkkäisen viikkolaskunsa.
Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright kommentoi CNN:lle, että öljyn nousu 200 dollariin barrelilta on epätodennäköistä. Iran on uhannut tällä hintatasolla, jos iskut jatkuvat. Wright myönsi, että hallinnon ensisijainen huomio on sotilaallisessa operaatiossa, ei energiamarkkinoiden hallinnassa.
Helmikuun puolivälistä laskettu 56 prosentin hinnannousu on historiallisesti poikkeuksellinen. Vuonna 2022 Venäjän hyökkäyksen jälkeen Brent-raakaöljy nousi korkeimmillaan noin 130 dollariin, mutta tuolloin Venäjän öljyvienti jatkui kiertoteitse. Nyt Hormuzinsalmen fyysinen sulku poistaa markkinoilta huomattavasti suuremman osuuden globaalista tarjonnasta.
Tilanteessa ei näy nopeaa ratkaisua. Sotilaallinen operaatio kiihtyy, salmen miinoittaminen tekee avautumisesta entistä vaikeampaa, ja hätävarantoja on rajallinen määrä. Markkinat hinnoittelevat pitkittynyttä kriisiä.
