
Iranin presidentti Masoud Pezeshkianin varahenkilö Esmail Saqab Esfahani linjasi kuluneella viikolla, että Iranin öljylähteisiin kohdistuva isku johtaisi suoraan vastaiskuun Saudi-Arabian öljytuotantoon. Lausunnon julkaisi Iran International.
Esfahanin mukaan Teheranilla on valmiina luettelo kohteista. Hän kuvasi vastastrategian portaikoksi, joka ulottuu suhteellisesta vastaiskusta huomattavasti tätä rajumpaan eskalaatioon.
Maaliskuun lopulla sama varapresidentti varoitti, että amerikkalaisten maahyökkäys nostaisi öljyn 150 dollariin tynnyriltä ja toisi mukanaan iskuja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Fujairahin ja Saudi-Arabian Yanbun energiakeskuksiin. Tällä viikolla esitetty uhkaus jatkaa samaa linjaa, mutta painopiste on siirtynyt selvemmin Riadin suuntaan.
Iskuja Persianlahden energiainfraan on osunut jo aiemmin sodan aikana. Kuwaitin jalostamot, Saudi-Arabian öljykentät ja Qatarin kaasuinfrastruktuuri ovat kärsineet vaurioita helmikuun lopussa alkaneen sodan kuluessa.
Saudi-Arabian ulkoministeri totesi huhtikuun alussa, että maa pidättää itsellään oikeuden sotilaallisiin vastatoimiin.
Pakistanin välittämä tulitauko Yhdysvaltojen ja Iranin välillä jatkuu toistaiseksi, ja presidentti Donald Trump on jatkanut sitä määrittelemättömäksi ajaksi. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi saapui kuluneella viikolla Islamabadiin neuvottelukierrosta varten, ja Yhdysvaltain edustajat Steve Witkoff ja Jared Kushner suuntasivat samaan paikkaan.
Hormuzinsalmen avaaminen on Teheranin mukaan kuitenkin mahdotonta niin kauan kuin Yhdysvallat ylläpitää Iranin satamien saartoa.
Persianlahden tuotanto romahtanut yli puoleen
Mittakaava on karu. Goldman Sachsin huhtikuun 23. päivän muistiossa pankki arvioi alueen öljytuotannon olevan 14,5 miljoonaa tynnyriä päivässä sotaa edeltänyttä tasoa pienempi, mikä vastaa 57 prosentin pudotusta.
Goldmanin analyytikkotiimi Daan Struyvenin johdolla tulkitsee, että suurin osa pudotuksesta selittyy varotoimenpiteistä, ei pysyvistä fyysisistä vahingoista. Valtaosa tuotannosta voisi palautua ”muutamassa kuukaudessa”, jos Hormuzinsalmi avautuu kokonaan ja taistelutoimet päättyvät.
Muistio viittasi ulkopuolisiin asiantuntijoihin, joiden mukaan noin 70 prosenttia menetetystä tuotannosta voisi palata kolmessa kuukaudessa ja 88 prosenttia kuudessa. Pankki kuitenkin huomautti, että pitkittyneet sulut voivat heikentää virtausnopeuksia pysyvästi.
Alueen varastokapasiteetti on samalla kutistunut noin 130 miljoonalla tynnyrillä, mikä vaikeuttaisi tuotannon uudelleen käynnistämistä.
Yhdysvaltain energiatiedotusvirasto EIA arvioi huhtikuun katsauksessaan, että Iraq, Saudi-Arabia, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatar ja Bahrain sulkivat maaliskuussa yhteensä 7,5 miljoonaa tynnyriä päivässä. Huhtikuun huipuksi se ennustaa 9,1 miljoonaa.
Brent-laatu hinnoiteltiin keskimäärin 103 dollariin maaliskuussa. EIA:n perusennuste odottaa toisen vuosineljänneksen huipuksi 115 dollaria ja vuoden 2027 keskiarvoksi 76 dollaria. Sama virasto ennusti vielä helmikuussa 23 dollaria pienempää lukua.
Markkinoille on hinnoiteltu mittava riskipreemio, joka pitää hinnat sotaa edeltäneen tason yläpuolella koko ennustehorisontin ajan.
Investointipankit varoittavat, että fyysinen ja paperimarkkina ovat irronneet toisistaan
Jättipankki JPMorgan on noussut sotakauden eräänlaiseksi kovan linjan ennustajaksi öljyn hinnan suhteen. Pankin analyytikko Natasha Kaneva kirjoitti kuluneella viikolla, että huhtikuun öljytoimitusten spot-hinta on liikkunut 121 dollarin tienoilla samaan aikaan, kun Brent-futuurien keskihinta on jäänyt sadan dollarin tuntumaan. Kanevan mukaan kumpikaan taso ei riitä leikkaamaan kysyntää määrässä, joka tasapainottaisi 13,7 miljoonan tynnyrin päivittäisen tarjontavajeen.
Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien varakapasiteetti on toiminut historiallisesti maailmanmarkkinan iskunvaimentimena. Tämä puskuri on Kanevan analyysissä poistunut käytöstä, koska maat eivät pysty viemään tuotantoaan Hormuzinsalmen kautta.
Pankki on aiemmin esittänyt stressiskenaarion, jossa Brent karkaa 150 dollariin tynnyriltä, mikäli salmi pysyy suljettuna toukokuun puoliväliin saakka.
Öljyn futuurihinnat ovat irrottautuneet fyysisestä markkinasta, muistuttaa Sankey Researchin perustaja Paul Sankey talousmedia Fortunelle. Hänen mukaansa sotaa edeltäneet lastit ovat vasta nyt saapuneet kohteisiinsa, ja yli neljäkymmentä päivää käytännössä suljettu salmi tarkoittaa, että uusien toimitusten puute pakottaa markkinan vihdoin tunnustamaan tilanteen mittasuhteet.
Sankey kuvaa seuraavia kuukausia ”katastrofiksi” myös siinä tapauksessa, että salmi avautuisi heti.
Miljardi tynnyriä on jo kadonnut markkinoilta, toteaa Trafigura Groupin pääekonomisti Saad Rahim alan konferenssissa. Luku saattaa nousta hänen mukaansa 1,5 miljardiin, jos taistelut jatkuvat. Vitolin toimitusjohtaja Russell Hardy vahvisti huhtikuun 21. päivänä saman miljardin tynnyrin arvion.
Gunvor Groupin analyysijohtaja Frederic Lasserre taas varoittaa, että öljyvarastot saavuttavat tankkien pohjat kuukauden sisällä, jos sota ei pääty.
Salmen avautuminen toisi ensireaktiona 10–20 dollarin laskun tynnyrihintoihin, arvioi Commodity Contextin perustaja Rory Johnston uutistoimisto CNBC:lle.
Helpotus jäisi hänen mukaansa kuitenkin lyhytaikaiseksi. Toimitusketjujen pullonkaulat ja infrastruktuurivauriot pitäisivät Brent-hinnan 80–90 dollarin tasolla pitkään.
Pörssin ennätykset eivät kerro koko totuutta
Osakeindeksit S&P 500 ja Nasdaq sulkivat huhtikuun 17. päivänä uusiin ennätyksiinsä. S&P 500 nousi kymmenenä peräkkäisenä kaupankäyntipäivänä 9,8 prosenttia, mikä oli nopeampi pomppu kuin huhtikuussa 2020 koronakriisin pohjien jälkeen.
Reaalitalouden ennustelukuja on samaan aikaan leikattu. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tiputti kuluneella viikolla maailmantalouden kasvuennusteensa 3,1 prosenttiin aiemmasta 3,3 prosentista, ja inflaatio on rahaston perusskenaariossa 4,4 prosenttia. Skenaario nojaa olettamukseen, että sota päättyy lyhyeen.
OECD:n on arvio vieläkin tummansävyisempi. Järjestö nosti maaliskuussa Yhdysvaltain inflaatioennustetta vuodelle 2026 peräti 4,2 prosenttiin. Edellinen ennuste oli 2,8 prosenttia, ja Yhdysvaltain keskuspankin omat luvut samalta jaksolta ovat 2,7 prosenttia. Energiahintojen siirtyminen kuluttajahintoihin näkyy juuri tässä erossa.
Goldman Sachs arvioi, että taantuman todennäköisyys seuraavan 12 kuukauden aikana on noussut 30 prosenttiin. Yhdysvaltain työttömyysasteen pankki odottaa nousevan 4,6 prosenttiin vuoden loppuun mennessä, kun se helmikuussa oli 4,4. Useat pankit arvioivat inflaation jäävän vuonna 2026 lähemmäs kolmea kuin kahta prosenttia.
Euroopassa shokki on ollut kovempi. Hollantilainen TTF-kaasubenchmark lähes kaksinkertaistui yli 60 euroon megawattitunnilta maaliskuun puoliväliin mennessä. Euroopan keskuspankki lykkäsi suunnitellun koronlaskunsa 19. maaliskuuta ja korotti samalla inflaatioennustettaan ja leikkasi kasvuennustetta. Britanniassa inflaation odotetaan ylittävän viisi prosenttia kuluvana vuonna.
Voittajat löytyvät öljyfirmoista ja kullasta
Pörssin osittainen kurinalaisuus selittyy osin sillä, että korkomarkkinat eivät ole reagoineet öljypiikkiin niin kuin aiemmissa kriiseissä. Yhdysvaltain pitkät korot ovat pysyneet suhteellisen vakaina, mikä viittaa siihen, että sijoittajat odottavat keskuspankin pystyvän vielä leikkaamaan korkoja. Kevin Warshin nimitys Federal Reserven johtoon on lisännyt tätä odotusta.
Sotakauden voittajia ovat olleet öljyntuottajat ja porausyhtiöt. Sektori on hyötynyt suoraan korkeasta hinnasta samalla, kun pääomavirtaa on poistunut korkean kasvun teknologiaosakkeista.
Kulta on toinen voittaja. Goldman Sachs nosti vuoden 2026 lopun kultaennustettaan 5 400 dollariin unssilta, ja JPMorgan ennustaa kullan kohoavan vuoden lopulla viiden tuhannen dollarin tienoille.
Arvioiden epävarmuus on poikkeuksellisen suuri. Sodan kulkuun vaikuttavat sotilaallisten tapahtumien lisäksi sisäpoliittiset jännitteet sekä Yhdysvalloissa että Iranissa. Hormuzinsalmi on muuttunut viikkojen aikana useaan kertaan: Iran ilmoitti huhtikuun 17. päivänä avaavansa salmen, mutta tiukensi otettaan jälleen päivien sisällä, kun Yhdysvaltain laivasto otti haltuunsa iranilaisen rahtilaivan.
Financial Times paljasti, että huhtikuun 7. päivänä öljymarkkinoille avattiin 950 miljoonan dollarin arvosta lyhyitä positioita vain hetkeä ennen kuin Trump ilmoitti tulitauosta. Lyhyt positio tarkoittaa sijoitusta, jonka arvo nousee, kun kohteena olevan hyödykkeen hinta laskee. Vastaava 750 miljoonan dollarin Brent-futuurien myynti ajoittui 17. huhtikuuta vain 20 minuuttia ennen Iranin ulkoministerin ilmoitusta salmen avaamisesta.
Tapahtumat ovat nostaneet Yhdysvalloissa epäilyt sisäpiirikaupasta.
Esfahanin uhkaus venyttää tilanteen avoimena pitkälle keväälle. Saudi-Arabian Abqaiqin ja Khuraisin laitokset osoittivat jo vuonna 2019 droneiskujen tapauksessa, kuinka herkkiä yksittäiset solmukohdat ovat. Niiden nostaminen kohdelistalle pitää öljyn riskipreemion korkealla riippumatta siitä, mitä Islamabadissa kuluvalla viikolla puhutaan.



