Hallitus antoi eduskunnalle 11. kesäkuuta esityksen, joka nostaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän 1 600 eurosta 2 100 euroon. Korotus koskee vuosia 2026 ja 2027, ja se on tarkoitus säätää takautuvasti jo kuluvan vuoden alusta.
Samalla yritykseltä ostetun työn vähennysosuus kasvaa 35 prosentista 40 prosenttiin ja maksetun palkan osuus 13 prosentista 15 prosenttiin.
Esitykseen sisältyy kaksi muutakin kevennystä. Työnantajan tarjoaman verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun katto nousee 400 eurosta 540 euroon, ja etu laajenee kattamaan luontoharrastuksia kalastuksesta metsästykseen. Matkakuluvähennyksen omavastuu painuu väliaikaisesti 800 euroon vuonna 2026, perusteena kohonneet polttoainehinnat.
Valtiovarainministeriö perustelee korotusta kotitalouksien palvelukysynnän vahvistamisella ja rakentamisalan elvyttämisellä. Paketti kuuluu kevään 2026 kehysriihen päätöksiin, joilla hallitus sanoo tukevansa talouskasvua ja vahvistavansa julkista taloutta.
Sanavalinnoissa korostuu kasvu, mutta esityksen tausta on toinen. Korotus ei vie kotitalousvähennystä uudelle tasolle, vaan palauttaa osan siitä, mitä pääministeri Petteri Orpon johtama hallitus aiemmin itse leikkasi. Tätä ministeriön tiedote ei mainitse.
Hallituspuolueissa muutos otetaan vastaan tietenkin tyytyväisenä. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää korotusta viestinä kotitalouksille, senioreille, lapsiperheille ja pienyrittäjille, sillä se tekee siivouksen, remonttien ja kotihoivan hankkimisesta edullisempaa ja tuo työtä palvelualoille.
Sarkomaa kannustaa toimimaan heti. Korotetun vähennyksen saa hänen mukaansa jo nyt myös aiemmin tänä vuonna teetetyistä töistä, joten lain hyväksymistä ei tarvitse jäädä odottelemaan. Kesä sopii hänen mielestään hyvin myös piha- ja puutarhatöiden teettämiseen.
Oppositio kysyy, miksi vähennystä ylipäätään leikattiin
Oppositiopuolue Keskustassa korotus luetaan toisin. Puheenjohtaja Antti Kaikkonen näkee esityksessä käytännön tunnustuksen siitä, että hallituksen aiempi leikkaus oli virhe.
Kaikkosen mukaan leikkauksella oli välittömät seuraukset. Palvelujen kysyntä supistui, yritysten tilauskirjat ohenivat ja työpaikkoja katosi. Keskustan siteeraama tuore kyselytutkimus kertoo, että 31 prosenttia yrityksistä vähensi työpaikkoja ja viidennes lomautti työntekijöitä leikkauksen jälkeen.
Korjausliike ei riitä Kaikkosen silmissä. Esitys ei palauta vähennystä leikkauksia edeltäneelle tasolle, ja korotuksesta tulee vieläpä määräaikainen. Hallitus antaa takaisin vähemmän kuin otti, hän tiivistää.
Keskusta ei olisi puheenjohtajansa mukaan koskenut vähennykseen lainkaan. Kaikkonen pitää sitä tehokkaana keinona tukea työllisyyttä, hillitä harmaata taloutta ja vahvistaa palveluyrittäjyyttä eri puolilla maata.
Vähennyskatto puree nopeimmin yksinasuviin
Kritiikin kärki osuu myös järjestelmän rakenteeseen. Kaikkonen kiinnittää huomion yksinasuviin, joita Suomessa on yli miljoona.
Yhden hengen taloudessa remontin, siivouksen tai hoivan lasku lankeaa yhdelle maksajalle, mutta vähennyskatto tulee vastaan nopeammin kuin kahden aikuisen kotitaloudessa. Keskusta korottaisi yksinasuvien vähennystä, jotta järjestelmä kohtelisi erilaisia talouksia tasapuolisemmin.
Kahden vuoden korotus ei kerro, millä tasolla vähennys on vuoden 2027 jälkeen, ja juuri ennakoitavuuden puutetta ovat arvostelleet myös palvelualojen järjestöt.
Takautuvuus tarkoittaa, että kotitaloudet voivat hyödyntää korkeampaa vähennystä jo kuluvan vuoden töistä heti lain tultua voimaan. Vähennyksen taso ratkeaa silti vasta seuraavalla vaalikaudella, kun nyt päätetty korotus on määrä purkaa.
