Osakemarkkinoiden lainehtiessa voimakkaissa kurssiliikkeissä moni sijoittaja alkaa etsiä vaihtoehtoisia tapoja hajauttaa varallisuuttaan. Yksi mahdollisuus on keräilysijoittaminen, jossa sijoituskohteina voivat olla esimerkiksi taide, antiikki, postimerkit tai vanhat autot.
Turun ammattikorkeakoulun vuoden 2011 opinnäytetyössään Keräilysijoittaminen – sijoittamista järjellä ja tunteella Hanna Majabacka toteaa, että keräilykohteiden tärkeimpiä vahvuuksia ovat hajautushyöty ja mahdollisuus suojata varallisuutta inflaatiolta.
Samalla hän muistuttaa, ettei keräilysijoittaminen ole oikotie helppoihin tuottoihin.
”Keräilykohteiden voidaan hyvällä syyllä olettaa käyttäytyvän eri tavalla inflaation iskiessä, perustuuhan niiden arvo hyvin paljon muuhunkin kuin valuutan arvoon”, Majabacka kirjoittaa.
Huutokauppatalo Hagelstamin intendentin Kasper Hagelstamin mukaan epävarmoina talousaikoina kiinnostus kohdistuu erityisesti sellaisiin keräilykohteisiin, joiden arvo perustuu tunnettuun markkinaan tai raaka-aineeseen.
Hänen mukaansa esimerkiksi vanha antiikkihopea on säilyttänyt asemansa pitkälti arvometallin ansiosta, kun taas suuret huonekalut ja muut kookkaat sisustusesineet ovat kärsineet asuntomarkkinoiden heikkoudesta.
”Sen sijaan esimerkiksi Oiva Toikan linnut ja muut tunnetut taidelasiesineet ovat pitäneet arvonsa hyvin. Eniten ovat menettäneet arvoaan sellaiset esineet, joille ei ole selkeää vertailuarvoa”, Hagelstam sanoo.
Tuotto syntyy vasta myyntihetkellä
Keräilysijoittaminen poikkeaa osake- ja korkosijoittamisesta siinä, ettei sijoittaja saa kohteestaan osinkoa, korkoa tai muuta juoksevaa tuottoa. Tuotto syntyy vasta silloin, kun esine myydään ostohintaa korkeammalla.
Majabackan mukaan tämä tekee keräilysijoittamisesta pitkäjänteistä sijoittamista. Kohteet ovat usein epälikvidejä, joten niiden muuttaminen rahaksi voi kestää pitkään. Myyntiajankohta kannattaa valita huolellisesti, sillä välityspalkkiot ja muut kulut pienentävät lopullista tuottoa.
”Suorassa sijoituksessa keräilykohteeseen tuottoa on odotettavissa vasta kun kohde myydään korkeampaan hintaan kuin ostettaessa”, hän toteaa.
Opinnäytetyön mukaan keräilysijoittaminen muistuttaakin enemmän niin sanottua osta ja pidä -strategiaa kuin aktiivista kaupankäyntiä.
Hagelstam tietää, että keräilymarkkinoilla omistusajat ovat usein pitkiä, ja erityisesti tunnetut taiteilijanimet ovat säilyttäneet arvonsa parhaiten.
”Suomen museoista ja kokoelmista tutut kultakauden taiteilijat, kuten Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja Akseli Gallen-Kallela, ovat olleet varmimpia sijoituskohteita. Kaikki taide ei kestä aikaa, joten sijoittajan kannattaa suosia tunnettuja nimiä, jos tavoitteena on mahdollisimman vähäriskinen sijoitus”, hän muistuttaa.
Asiantuntemus ratkaisee
Keräilykohteen arvo ei määräydy samalla tavalla kuin pörssiosakkeen hinta. Harvinaisuus, kunto, alkuperä, omistushistoria ja aitous voivat vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä ostajat ovat valmiita maksamaan.
Majabacka korostaa, että sijoittajan tärkein pääoma on oma osaaminen.
”Keräilysijoittamisessa tiedon kartuttaminen ja käyttäminen on ratkaisevan tärkeää taloudellisessa mielessä.”
Yhtenä nyrkkisääntönä Majabacka pitää sitä, että sijoittajan kannattaa ostaa mieluummin laadukkaita kuin määrällisesti paljon kohteita.
Keräilykohteisiin liittyy myös riskejä, joita osakesijoittaja kohtaa harvemmin. Arvokas esine voidaan varastaa, se voi vaurioitua tai osoittautua väärennökseksi.
Lisäksi säilytys, vakuutukset, aitoustodistukset ja mahdolliset asiantuntijapalvelut voivat kasvattaa sijoittamisen kustannuksia merkittävästi.
Paras oppi syntyy ostamalla
Hagelstamin mielestä aloittelevan keräilysijoittajan on hyvä perehtyä markkinaan ennen ensimmäisiä hankintoja.
”Kannattaa seurata huutokauppaluetteloita ja käydä näyttötilaisuuksissa. Paras oppi tulee vähitellen ostamalla ja myymällä, mutta sijoittaminen vaatii myös aitoa kiinnostusta kohteisiin”, hän sanoo.
Laatuesineisiin sijoittamisen etuna on se, että niillä on yleensä jälleenmyyntiarvo myös tulevaisuudessa.
”Huutokaupoissa liikkuvalla esineistöllä on yleensä arvoa jatkossakin. Siksi moni sijoittaa juuri laatuesineisiin, jotka säilyttävät arvonsa tusinatavaraa paremmin.”
Lue myös tämä: Taidetta myydään yhä enemmän netissä – Asiantuntija: pieni osa taiteesta säilyttää arvonsa
