Harva rahoitusinstrumentti kantaa mukanaan yhtä sitkeää mainetta kuin Bitcoin. Monet kryptovaluuttaan liittyvät myytit elävät sitkeästi.
Mielikuva hämäräperäisestä rikollisten valuutasta syntyi jo kryptovaluutan ensimetreillä, ja se on osoittautunut yllättävän vaikeaksi karistaa.
Bitcoinin alkuvuosina muutamat suurta julkisuutta saaneet rikostapaukset leimasivat koko teknologian, ja leima jäi elämään pitkäksi aikaa senkin jälkeen, kun valtaosa käytöstä oli muuttunut tavanomaiseksi. Tosiasiassa ylivoimainen enemmistö Bitcoin-siirroista on täysin laillisia.
Samaan myyttikimppuun kuuluu väite täydellisestä anonymiteetistä, joka kääntyy lähemmässä tarkastelussa päälaelleen.
Lohkoketju, eli se julkinen tilikirja johon jokainen siirto tallentuu pysyvästi, on kenen tahansa luettavissa. Lompakon omistajan nimeä siitä ei suoraan näe, mutta riittävän tarkka analyysi paljastaa usein osoitteen takana olevan henkilön.
Juuri siksi rikollinen raha liikkuu edelleen mieluummin käteisenä tai perinteisen pankkijärjestelmän kautta. Bitcoinin läpinäkyvyys on sen vahvuus ja heikkous yhtä aikaa.
Toinen yhtä sitkeä epäilys koskee koko valuutan perustaa.
Bitcoinia kyseenalaistetaan usein siksi, ettei minkään keskuspankin tai valtion takausta ole. Vertailukohta löytyy läheltä. Kultaa on pidetty arvossa vuosituhansia ilman, että kukaan sitä virallisesti takaa, ja senkin hinta määräytyy siitä, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Bitcoinin tapauksessa hintaa pohjustaa rajallinen enimmäismäärä, 21 miljoonaa yksikköä, sekä kullan voittava siirrettävyys.
Ponzi-leima ei istu hajautettuun verkkoon
Lähempää tarkastelua ei kestä myöskään väite Bitcoinista Ponzi-huijauksena. Klassisessa pyramidipetoksessa varhaiset sijoittajat saavat tuottonsa myöhemmin mukaan tulleiden rahoista, kunnes uusia maksajia ei enää löydy ja rakennelma sortuu.
Bitcoinista puuttuu tällaisen järjestelmän keskeinen osa kokonaan. Mitään hallintokeskusta ei ole, eikä tahoa joka keräisi uusilta tulijoilta varoja maksaakseen vanhoille. Kyse on avoimen lähdekoodin teknologiasta, jonka hinnan asettavat markkinat, eivät tuottolupaukset.
Sama hajautettu rakenne selittää, miksi puheet helposta hakkeroinnista osuvat ohi. Itse Bitcoin-verkkoa ei ole tähän mennessä onnistuttu murtamaan. Murrot, joista mediassa luetaan, ovat kohdistuneet pörsseihin ja yksittäisten käyttäjien lompakoihin, joiden tietoturva on ollut puutteellinen. Ero on olennainen: heikko salasana on käyttäjän ongelma, ei protokollan.
Käytännön käyttökään ei ole se este, joksi se usein kuvataan. Bitcoinia maksuvälineenä hyväksyviä verkkokauppoja, palveluja ja kivijalkaliikkeitä on ympäri maailmaa, ja kryptovaluuttakortit muuntavat varat lennosta euroiksi tai dollareiksi maksuhetkellä. Käyttökohteiden määrä kasvaa hitaasti mutta tasaisesti.
Energiankulutus on todellinen, mutta kuva muuttuu
Yhdestä kritiikistä on vaikea päästä kokonaan eroon. Bitcoinin louhinta, eli prosessi jossa uusia siirtoja vahvistetaan laskentatehoa vastaan, kuluttaa huomattavia määriä sähköä.
Tätä väitettä ei oikeastaan voi kumota, koska siinä on perää. Mielenkiintoisempi kysymys koskee sähkön alkuperää. Louhijat hakeutuvat sinne, missä energia on halpaa, ja se tarkoittaa usein vesi-, tuuli- tai geotermistä voimaa alueilla, joilla sitä on tarjolla yli oman tarpeen.
Kuva ei silti ole yksiselitteisen vihreä, eikä lähdeaineisto sitä väitäkään. Louhinnan ympäristövaikutus riippuu paikasta, energialähteestä ja siitä, lasketaanko ylijäämäsähkön käyttö hyödyksi vai harmiksi. Suunta on kehityshankkeiden myötä kohti vähäpäästöisempää, mutta lähtötaso on korkea.
Volatiliteetti, eli kurssin raju heilunta, on niin ikään tosiasia eikä myytti. Sen sijaan väite arvon putoamisesta nollaan on tarua. Vuodesta 2009 lähtien Bitcoinin hinta on vaihdellut rajustikin ja toisinaan romahtanut, mutta nollaan se ei ole koskaan painunut.
Kuolinilmoituksia on kirjoitettu satoja
Bitcoinin hautajaisia on vietetty toistuvasti. Erilaisia ”Bitcoin on kuollut” -lausuntoja on annettu satoja kertoja, ja joka kerta valuutta on jatkanut olemassaoloaan.
Tämä ei ole tae tulevasta. Kukaan ei lupaa, etteikö kurssi voisi vielä joskus painua pohjalle, ja arvo nojaa edelleen luottamukseen ja kysyntään siinä missä ennenkin. Korkean volatiliteetin kanssa on yksinkertaisesti opittava elämään.
Viimeinen myytti on luultavasti vahingollisin, sillä se karkottaa kiinnostuneet jo kynnyksellä. Bitcoinia pidetään liian monimutkaisena tavalliselle käyttäjälle. Lohkoketjut, osoitteet ja yksityiset avaimet kuulostavat teknisiltä, mutta vertaus internetiin on osuva, sillä sähköpostin lähettäminen ei edellytä protokollien tuntemusta.
Helppokäyttöiset lompakot ja palvelut ovat madaltaneet kynnystä tuntuvasti. Perusteet eli lompakon avaaminen, ostaminen ja turvallinen siirtäminen oppii nopeasti, ja syvempi tekniikka jää niille, jotka sitä haluavat.
Kahteen kysymykseen mikään myyttilista ei tarjoa lopullista vastausta, eikä voisikaan. Louhinnan ympäristöjälki riippuu yhä siitä, mistä sähkö tulee, eikä tulevasta kurssista anna takeita kukaan.
Lopulta kysymys ei ole siitä, onko Bitcoin “hyvä” tai “huono”, vaan siitä, miten kukin ymmärtää sen mahdollisuudet, rajat ja riskit – sekä osaa toimia vastuullisesti krypto-omaisuutensa kanssa.
Kvarn X: Kaikki sijoituksesi yhdessä paikassa — osakkeista ja ETF:istä kryptoihin. Maksat ainoastaan toteutuneista kaupoista hinnaston mukaisen palkkion.
Luo ilmainen tili
Kryptovarat ovat korkean riskin sijoituskohde eivätkä ne kuulu korvausrahastojen
tai talletussuojan piiriin. Sijoituksesi arvo voi laskea tai voit menettää sijoitetun
pääoman kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Kvarn X -alustalla
kryptovarapalvelut sekä maksupalvelut tarjoaa Kvarn Capital Oy.
