Yhdysvaltain osakemarkkinoiden arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi tuoreimpien lukujen mukaan 238 prosenttiin, kertoo laajasti seurattu sijoittamisen ja talouden uutiskirje The Kobeissi Letter viestipalvelu X:ssä. Korkeampaa lukemaa ei ole koskaan mitattu.
Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo kipusi kaikkien aikojen huippuun, 75,7 biljoonaan dollariin. Maan talouden koko on noin 31,8 biljoonaa dollaria.
Nousu on ollut jyrkkä. Suhdeluku on kohonnut 38 prosenttiyksikköä maaliskuun 30. päivän pohjalukemista, jolloin S&P 500 -indeksi kävi alimmillaan.
Vertailu vuosituhannen vaihteeseen tekee lukemasta poikkeuksellisen. Teknologiakuplan huipulla vuonna 2000 sama mittari ylsi noin 148 prosenttiin, eli 90 prosenttiyksikköä nykyistä alemmas.
Another record has been set.
— The Kobeissi Letter (@KobeissiLetter) June 9, 2026
The US stock market cap-to-GDP ratio is up to a record 238%.
This comes as the stock market's value surged to an all-time high of $75.7 trillion, far exceeding the ~$31.8 trillion size of the US economy.
This ratio has surged +38 percentage points… pic.twitter.com/ftJKlt3MWU
Pidemmällä aikajänteellä kuilu talouden ja pörssin välillä on revennyt tasaisesti. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat kasvaneet viisinkertaista vauhtia itse talouteen verrattuna. Osakesijoittajat ovat hyötyneet kehityksestä enemmän kuin koskaan.
Mittari tunnetaan sijoittajapiireissä Buffett-indikaattorina. Nimi juontuu Warren Buffettilta, joka kuvasi osakkeiden markkina-arvon ja bkt:n suhdetta osuvimmaksi yksittäiseksi arvostuksen mittariksi.
Ajatus on suoraviivainen. Pörssin arvon pitäisi pitkällä aikavälillä seurata talouden tuotantokykyä, ja kun osakkeet juoksevat talouden edelle, arvostukset venyvät.
Miksi arvostukset ovat venyneet näin pitkälle?
Mittarin tulkinta vaatii silti varovaisuutta. Bruttokansantuote mittaa kotimaassa syntyvää tuotantoa, mutta suuri osa yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden liikevaihdosta kertyy maan rajojen ulkopuolelta. Nimittäjä jää tavallaan liian pieneksi, mikä paisuttaa suhdelukua rakenteellisesti.
Korkojen pitkä lasku selittää ilmiöstä suuren osan. Finanssikriisin jälkeen keskuspankit painoivat ohjauskorot lähelle nollaa ja pitivät ne siellä vuosikausia.
Halpa raha nostaa tulevien tuottojen nykyarvoa. Samalla se ohjaa pääomia osakkeisiin silloin, kun korkosijoituksista saatava tuotto jää vaisuksi.
Indeksin painopiste on siirtynyt. Pörssin kärkeen on kohonnut joukko teknologiajättejä, joiden liiketoiminta on poikkeuksellisen kannattavaa ja vähän pääomaa sitovaa. Applen, Microsoftin ja Nvidian kaltaiset yhtiöt tuottavat suuria voittoja kevyellä taseella, mikä oikeuttaa korkeammat kertoimet kuin perinteistä pääomaa kasaava teollisuus.
Tekoälyyn ladatut odotukset ovat kiihdyttäneet kehitystä. Sijoittajat hinnoittelevat osakkeisiin tuottoja, joita yhtiöiden odotetaan keräävän vasta tulevina vuosina. Innostus on kohdistunut etenkin puolijohteisiin ja konesaleihin.
Myös rahavirtojen rakenne tukee nousua. Passiivinen indeksisijoittaminen kanavoi säästöjä automaattisesti samoihin suuriin yhtiöihin niiden indeksipainon mukaan. Mitä suuremmaksi yhtiö kasvaa, sitä enemmän rahaa se vetää puoleensa.
Nousu lepää harvojen yhtiöiden varassa
Ennätyslukemien takana piilee huomattava keskittymä. Pörssin nousua ei ole vetänyt laaja yhtiöjoukko vaan kourallinen suuryhtiöitä, joita kutsutaan mahtiseitsikoksi.
Aiemmin mainittujen kolmen lisäksi ryhmään luetaan Alphabet, Amazon, Meta ja Tesla. Yhdessä ne muodostavat huomattavan osan koko markkinan arvosta.
Keskittymä tekee indeksistä haavoittuvan. Kun arvonnousu lepää harvojen osakkeiden varassa, koko markkinan suunta riippuu näiden yhtiöiden tuloskunnosta ja sijoittajien luottamuksesta niihin. Pettymys yhdessäkin nimessä voi heilauttaa laajoja indeksejä.
Tilanne vääristää myös kuvaa markkinan terveydestä. Indeksitaso voi pysyä korkealla, vaikka valtaosa pörssiyhtiöistä polkisi paikallaan. Laajan ja kapean nousun ero kertoo sijoittajalle, kuinka tukevalla pohjalla arvostukset lepäävät.
Buffett-indikaattori ei ole ajoitustyökalu, vaan se voi pysyä koholla pitkäänkin. Historiallisesti äärimmäiset lukemat ovat kuitenkin enteilleet keskimääräistä vaatimattomampia tuottoja seuraavalle vuosikymmenelle.
