Asuntomarkkinoilla ei ole vieläkään lupausta käänteestä parempaan.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat tammikuussa koko maassa 2,8 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 3,3 prosenttia vuoden takaisesta ja 1,3 prosenttia edelliskuusta.
Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin tammikuussa viisi prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
”Eivät nämä luvut hyviltä näytä, ja on huomattava, että viime vuoden loppukin oli pahasti pakkasella. Hintojen lasku ei ole vielä käynnistänyt asuntokauppaa”, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa.
Taustalla vaikuttaa kuluttajien iso luottamuspula. Kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta ovat hyvin huonot, ja asunnon ostoa suunnitellaan normaalia vähemmän.
Holappa ja PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen arvioivat, että vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskevat tänä vuonna koko maassa yhden prosentin.
Varsinkin alkuvuoden kehityksestä ennustetaan yhä heikkoa.
”Korkojen lasku huippulukemista ja kotitalouksien tulojen vahvistuminen eivät riittäneet piristämään asuntokauppaa siinä määrin, että markkina olisi kääntynyt selkeään nousuun. Työttömyyden kasvu ja yleinen epävarmuus ovatkin muodostaneet merkittävän jarrun asuntomarkkinoiden toipumiselle”, Holappa ja Lahtinen toteavat.
Asuntomarkkinoiden näkymien ennakoidaan piristyvän hieman vuonna 2026. Holapan ja Lahtisen mukaan asuntojen hintataso jää edelleen keskimäärin viime vuotta matalammaksi.
”Vanhojen osakeasuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna yhden prosentin. Vaikka talouskasvun odotetaan vahvistuvan viime vuoteen nähden, kasvu jää yhä sen verran vaatimattomaksi, ettei se yksin riitä kääntämään asuntomarkkinoita nopeaan nousuun.”
Asuntomarkkinoiden asteittainen elpyminen on todennäköistä, mutta selkeämpi piristyminen edellyttää vahvempaa talouskasvua, työllisyystilanteen kohenemista ja kuluttajien luottamuksen selvempää vahvistumista, Holappa ja Lehtinen arvioivat.
Holapan ja Lehtisen mukaan yksi keskeisistä syistä asuntohintojen nousun rajallisuuteen on edelleen runsas asuntotarjonta.
”Vaikka uudistuotanto on supistunut jo pidemmän aikaa, markkinoilla on yhä ylitarjontaa. Asuntokaupan pienikin elpyminen lisää tarjontaa nopeasti, kun kotitaloudet aktivoituvat laittamaan nykyisiä asuntojaan myyntiin. Lisäksi ensiasunnon ostajien vähäinen osallistuminen markkinoille hidastaa asuntokaupan ketjujen toteutumista”, he toteavat.
Lisäksi vuokra-asuntomarkkinoiden jatkuneet haasteet rajoittavat edelleen asuntosijoittajien kiinnostuksen palautumista.
”Yksityiset asuntosijoittajat ovat jo osoittaneet kiinnostuksen merkkejä, mutta asuntosijoittajien määrät ovat vielä kaukana entisestä tasosta. Epävarmuus vuokrien ja vuokrausasteiden kehityksestä rajoittavatkin vielä markkinoiden toipumista”, Holappa ja Lehtinen toteavat.
