Suomen vaikea taloustilanne on pitänyt asuntomarkkinat kohmeessa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat lokakuussa koko maassa 2,4 prosenttia edellisestä vuodesta.
Edelliseen kuukauteen verrattuna hinnat pysyivät samalla tasolla. Hinnat laskivat vuoden takaisesta kaikissa suurissa kaupungeissa. Hintojen lasku oli suurinta Espoossa (-6,6 prosenttia) ja Vantaalla (-6,4 prosenttia).
Markkinoilla on jo pitkään odotettu asuntojen hintojen nousukäännettä – turhaan.
Danske Bank ennustaa, että asuntojen hinnat laskevat 1,5 prosenttia vuonna 2025. Ensi vuonna tilanteen odotetaan taittuvan, sillä pankki ennustaa asuntojen hintojen nousevan hiukan eli 0,8 prosenttia.
Vasta vuonna 2027 hinnat lähtevät reippaampaan nousuun, mikäli Danske Bankin ennuste pitää kutinsa. Pankin tämän hetken arvion mukaan vuonna 2027 asuntojen hinnat nousevat 2,5 prosenttia.
Danske Bankin senioriekonomistin Ozan Yanarin mukaan asuntomarkkinoilla tilanne on tällä hetkellä kaksijakoinen.
“Yhtäältä vanhojen asuntojen kauppamäärät ja uusien myönnettyjen asuntolainojen volyymi ovat kasvaneet kohti asuntomarkkinoiden huippuvuosia edeltäneitä keskimääräisiä tasoja. Toisaalta vanhojen asunto-osakkeiden hinnat ovat jatkaneet laskuaan kuluvan vuoden lokakuussa laskien 2,3 prosenttia vuoden takaisesta. Suomalaisten kuluttajien heikko luottamus heijastuu asuntokaupan tilanteeseen selvästi”, Yanar kertoo.
Rakentaminen piristyy hitaasti
Danske Bank ennustaa, että asuntorakentamisen elpyminen alkaa vähitellen ensi vuonna, mutta elpymisen merkittävin vaihe ajoittuu vuoteen 2027. Yanar huomauttaa, että rakentamisen luottamusindikaattorit ovat olleet lievässä nousussa, vaikka luottamuksen taso on tällä hetkellä hyvin matala.
Yanar painottaa rakennusalan toipumisen tärkeyttä Suomen talouden elpymisen näkökulmasta, sillä rakentamisen huono vire selittää valtaosan Suomen viime vuosien investointitaantumasta.
“Myymättömien uusien asuntojen määrä vähenee jatkuvasti, mikä on merkki markkinoiden alakulon hitaasta käännöksestä. Rakentaminen käynnistyy toden teolla vasta, kun kotitalouksien ostohalukkuus kasvaa asuntomarkkinoilla. Työmarkkinatilanteen parantuminen on keskeisessä roolissa kotimaisen kysynnän ja asuntomarkkinoiden elpymisessä. Työllisyysaste on kasvanut viime kuukaudet, mikä on valonpilkahdus työmarkkinoilla”, Yanar toteaa.
Tasaista korkomarkkinoilla
Euroopan keskuspankin (EKP) koronleikkausten ansiosta kotitalouksien korkomenot ovat pienentyneet tänä vuonna, ja lokakuussa 2025 kaikkien asuntolainojen keskimääräinen korko oli 2,8 prosenttia.
Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna keskimääräinen korko on laskenut yhden prosenttiyksikön.
Suomen yleisin asuntolainakorko, 12 kuukauden euribor, oli vuoden 2025 joulukuussa reilu 2,2 prosenttia. Korkotason ennustetaan pysyvän melko vakaana tästä eteenpäin.
Yanarin mukaan markkinat tällä hetkellä spekuloivat, että EKP voisi alkaa nostaa ohjauskorkoja vuoden 2027 aikana.
”Tästä saattaa syntyä nousupainetta 12 kuukauden euriborille ensi vuoden loppupuolella. Meidän mielestämme nämä spekulaatiot ovat ennenaikaisia ja uskomme ohjauskoron pysyvän kahdessa prosentissa ainakin vuoden 2027 loppuun”, ekonomisti arvioi.
Suurin onlgelma, vasemmisto Kok, Kesk, Sdp, Vih, Vas, Rkp ei halua edes talouskasvua, ovat luoneet itselleen yli 1 000 000 virkahenkilön hyväveli himmelin, taattua tuloa ja työpaikkoja vuodesta toiseen.
Jos olisivat halunneet talouskasvua, olisi meillä jo Viron yritysveromalli, Yel muutettu, konkurssilaki uudistettu, pankkiala vapautettu kilpailulle Eu:ssa, apteekit vapautettu kilpailulle jne lista loputon, mitään ei ole tehty, aikaa on ollut.