Pörssinoteeratuilla indeksirahastoilla eli ETF:illä ja indeksirahastoilla on yhteistä se, että ne ovat passiivisia rahastoja, jotka seuraavat jotakin vertailuindeksiä ja tarjoavat laajan hajautuksen sekä yleensä matalat kulut.
Molemmilla on sama perusidea: sijoittaja saa koko indeksin markkinatuoton kuluilla vähennettynä ilman, että hänen tarvitsee valita yksittäisiä osakkeita.
ETF:ien ja indeksirahastojen välillä on kuitenkin eroja. Sen ymmärtämiseksi kannattaa katsoa tuotteiden teknistä rakennetta.
Indeksirahasto on tavallinen sijoitusrahasto, jota hallinnoidaan passiivisesti niin, että sen salkku jäljittelee tietyn markkinaindeksin koostumusta. Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuden arvon kerran päivässä kaupankäynnin päätyttyä, ja sijoittaja merkitsee tai lunastaa osuuksiaan tähän arvoon. Rahasto ei siis ole listattuna pörssissä, eikä sen hinta muutu päivän aikana.
Sijoittaja.fi-jäsenyys alehintaan
Sijoittaja.fi tarjoaa kattavat työkalut ja tiedot markkinoiden seuraamiseen sekä parempien sijoituspäätösten tekemiseen. SalkunRakentajan lukijat saavat 20 %:n alennuksen jäsenyydestä alennuskoodilla SRSI20
Indeksirahasto seuraa ennalta valittua indeksiä mekaanisesti ja pyrkii tuottamaan ”markkinan keskimääräisen tuoton” mahdollisimman pienin kuluin. Indeksirahasto eroaa aktiivisesti hoidetusta rahastosta siten, että aktiivisesti hoidettu rahasto pyrkii salkunhoitajan valinnoilla voittamaan vertailuindeksinsä, käy enemmän kauppaa ja veloittaa tästä syystä yleensä selvästi korkeampia palkkioita.
ETF on puolestaan rahasto, joka indeksirahaston tavoin useimmiten seuraa indeksiä passiivisesti ja sisältää saman tyyppisen arvopaperisalkun. Olennainen tekninen ero on siinä, että ETF-rahaston osuudet on listattu pörssissä ja niillä käydään kauppaa koko pörssipäivän ajan osakkeiden tavoin. Hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan reaaliaikaisesti.
Rakenteeseen liittyy myös niin sanottu markkinatakausmekanismi. ETF-rahastoilla on aina liikkeeseenlaskijan tai sen sopimuskumppanin asettamat jatkuvat osto- ja myyntitarjoukset, jotka pitävät osuuden markkinahinnan lähellä rahaston todellista nettovarallisuusarvoa.
Indeksirahastossa tätä ongelmaa ei ole, koska sijoittaja käy kauppaa aina suoraan rahastoyhtiön kanssa päivän päätteeksi laskettuun arvoon.
Käytännössä siis ETF ja indeksirahasto tekevät saman asian eri kaupankäyntirakenteella. Ne jäljittelevät indeksiä, tarjoavat valmiiksi hajautetun salkun ja pitävät kulut matalina. Ratkaiseva ero syntyy siitä, miten ja milloin osuuksia ostetaan ja myydään, ja mitä se sijoittajalle maksaa.
Pörssikaupasta välittäjä perii aina palkkion, ja ETF:n markkinahinnassa on osto- ja myyntinoteerauksen välinen erotus, spread, joka on sekin kustannus. Indeksirahaston arvo taas vastaa aina suoraan sen omistaman arvopaperisalkun arvoa, joten ylihinnasta ei tarvitse kantaa huolta.
Verokohtelun yksityiskohdat ratkaisevat pitkällä aikavälillä
Verotuksessa ETF-rahastoja ja indeksirahastoja kohdellaan Suomessa samoin perustein. Myyntivoitosta maksetaan pääomatuloveroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta.
Olennainen verotuksellinen valinta liittyy osuuslajiin. Kasvuosuudessa osingot sijoitetaan automaattisesti uudelleen rahaston sisällä ilman välivaiheen verotusta, jolloin korkoa korolle -efekti pääsee toimimaan täysimääräisesti. Tuotto-osuuksissa osingot maksetaan sijoittajalle ja verotetaan vuosittain pääomatulona.
Pitkällä aikavälillä ero kertautuu tuntuvasti, sillä tyypillinen kolmen neljän prosentin vuotuinen osinkotuotto verotettuna vastaa noin yhden prosentin vuotuista lisäkulua.
Ulkomaisiin ETF-rahastoihin sijoittavan kannattaa tuntea myös lähdeverotuksen perusteet. Valtaosa eurooppalaisista ETF-rahastoista on rekisteröity Irlantiin, joka hyötyy Yhdysvaltojen kanssa solmitusta verosopimuksesta. Yhdysvaltalaisten osakkeiden osinkojen lähdevero on irlantilaisissa rahastoissa 15 prosenttia tavanomaisen 30 prosentin sijaan.
Suomessa toimivaa välittäjää käytettäessä kauppatiedot siirtyvät pääosin suoraan verottajalle, mutta ilmoituksen tarkistaminen jää sijoittajan vastuulle.
Mitä suomalaiset ostavat?
Nordnet Suomi Indeksi hallitsee indeksirahastojen kenttää ylivoimaisesti. Se seuraa OMX Helsinki 25 ESG Responsible Gross -indeksiä. Toiseksi suosituin vaihtoehto, Nordnet Maailma Indeksi, tarjoaa laajan maantieteellisen hajautuksen 0,30 prosentin juoksevilla kuluilla.
Ainoa Suomen markkinoita seuraava ETF on Seligsonin OMX Helsinki 25 -pörssinoteerattu rahasto. Se seuraa samaa indeksiä kuin Nordnet Suomi Indeksi ilman ESG-seulontaa. Ero Nordnetin kuluttomaan versioon selittynee pitkälti sillä, että Seligsonin rahasto ei sulje pois yhtäkään indeksin yhtiötä vastuullisuuskriteerien perusteella.
Kansainvälisistä ETF-rahastoista Nordnetin pohjoismaisittain suosituin on iShares Core MSCI World UCITS ETF, jonka kautta sijoittaja saa altistuksen noin 1 400 suur- ja keskisuuryhtiöön 23 kehittyneessä maassa 0,20 prosentin vuosikululla. S&P 500 -indeksiä seuraavat iSharesin ja Xtrackersin versiot nousivat vuonna 2025 nekin kärkipaikkojen tuntumaan.
Temaattisista vaihtoehdoista erottui kaksi selkeää trendiä.
VanEckin Defense UCITS ETF keräsi uusia omistajia voimakkaasti, kun Euroopan geopoliittinen jännite kiihdytti puolustusbudjettien kasvua. Franklinin FTSE India UCITS ETF puolestaan veti puoleensa sijoittajia, jotka hakevat altistusta yhteen maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Kumpikaan ei edusta perinteistä passiivista hajautusta, mikä kertoo sijoittajien kasvavasta halusta ottaa temaattisia näkemyksiä ETF-rahastojen kautta.
Samalla on syytä huomata, ettei teknologiaindeksirahasto mahtunut Nordnetissä viiden suosituimman rahaston joukkoon, vaikka tekoälyuutisointi hallitsi sijoitusmedian otsikoita koko vuoden.
Sijoittajat altistuivat teknologiaosakkeille pikemminkin laajojen maailma- ja USA-rahastojen kautta, joissa esimerkiksi Nvidian, Applen ja Microsoftin yhteenlaskettu paino nousee yli kymmeneen prosenttiin.
Kenelle kumpikin sopii?
Pientä kuukausisummaa säästävälle indeksirahasto on käytännössä aina järkevämpi valinta. Merkintä on ilmaista, minimisijoitus on parhaimmillaan vain euro, eikä markkinahinnan seurantaa tarvitse miettiä.
ETF-rahastot tulevat omilleen, kun kuukausittainen sijoitussumma kasvaa tuhansiin euroihin ja sijoittaja haluaa valita täsmällisemmin kohdemarkkinansa, omaisuusluokkansa tai strategiansa laajasta kansainvälisestä valikoimasta.
Kokeneempi sijoittaja voi yhdistellä kumpaakin. Kuluttomat indeksirahastot soveltuvat salkun pohjaksi pohjoismaisille markkinoille, ja ETF-rahastoilla hajautus laajenee Yhdysvaltoihin, Aasiaan tai kehittyville markkinoille kustannustehokkaasti.
Lisäksi ETF-rahastojen avulla sijoittaja pystyy helposti hajauttamaan salkkunsa sisältöä eri omaisuuslajeihin. ETF-rahastoilla piensijoittaja voi sijoittaa esimerkiksi korko- ja raaka-ainemarkkinoille.
Lue myös tämä: Tässä on pörssilistattujen rahastojen osinkohirmu
