Maanantain pörssiavaus on poikkeuksellisen jännittynyt. Presidentti Donald Trump vahvisti viikonloppuna, että Yhdysvaltain asevoimat ovat aloittaneet laajat sotatoimet Irania vastaan.
Brent-raakaöljyn hinta päätyi viikon päätteeksi noin 73 dollariin tynnyriltä, seitsemän kuukauden huippuunsa. Vuoden alusta nousua on kertynyt noin 16 prosenttia.
Raaka-ainekauppiaat mallintavat nyt skenaarioita, joissa öljyn hinta nousee 80 dollariin, mikäli tarjontavirtoihin kohdistuu konkreettinen häiriö tai edes uskottava uhka.
Hormuzinsalmi, joka erottaa Iranin Arabian niemimaasta, on energiamarkkinoiden pullonkaula vailla vertaa. Noin 13 miljoonaa barrelia raakaöljyä ja vastaava osuus nesteytetystä maakaasusta kulkee salmen läpi päivittäin. Se vastaa noin viidennestä koko maailman kaupankäynnin kohteena olevasta raakaöljystä.
Varainhoitoyhtiö deVere Groupin perustaja ja toimitusjohtaja Nigel Green arvioi sijoittajakirjeessään, että tämän maantieteellisen pullonkaulan riskihinnoittelu hallitsee nyt omaisuusluokkien liikkeitä.
”Energiamarkkinoilla on käynnissä uudelleenhinnoitteluvaihe, jota ajaa operatiivinen riski, ei spekulaatio”, Green sanoo.
”Kun lähes viidesosa maailman raakaöljyvirroista kulkee yhden merisalmen kautta, jo marginaalinen häiriön todennäköisyys edellyttää korkeampaa rakenteellista riskipreemiota.”
Greenen mukaan öljyn ei tarvitse fyysisesti pysähtyä, jotta hinnat liikkuvat rajusti.
”Vakuutuskustannukset, laivarahtien uudelleenreititykset ja ennaltaehkäisevä varastointi yksinään riittävät kiristämään tarjontaodotuksia”
Ylimääräistä tuotantokapasiteettia on niukasti
Greenin huoli ei ole ylimitoitettu. OPECin ylimääräinen tuotantokapasiteetti keskittyy kouralliseen Persianlahden tuottajamaita, eli juuri siihen alueeseen, jota konflikti koskettaa. OECD-maiden kaupalliset öljyvarastot ovat pitkän aikavälin keskiarvojen alapuolella.
Jo yhden miljoonan barrelin päivittäinen katkos vastaisi noin yhtä prosenttia maailman öljyntarjonnasta. Se riittäisi kallistamaan markkinatasapainoa tilanteessa, jossa kysyntä jo ennestään kasvaa maltillisesti.
Sijoittajien kannalta olennaista on ymmärtää, miten nopeasti öljynhinnan nousu välittyy muihin omaisuusluokkiin. Green ennakoi samanaikaista sopeutumista osake-, korko-, valuutta- ja hyödykemarkkinoilla.
”Kymmenen tai viidentoista dollarin nousu raakaöljyn hinnassa kohdistaa uudelleen nousupainetta kuluttajahintojen inflaatioon Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa”, Green toteaa.
Greenen mukaan keskuspankit, joiden odotettiin harkitsevan koronlaskuja myöhemmin tänä vuonna, joutuvat monimutkaisemman yhtälön eteen, os energia valuu takaisin kuluttajahintoihin ja inflaatio-odotuksiin.”
Yhdysvaltain valtionlainojen tuotoissa näkyy jo muutos.
Turvasatamavirrat ovat painaneet pitkien lainojen tuottoja viime istunnoissa. Kullan hinta on noussut häntäriskin suojana, ja dollari sekä Japanin jeni ovat vetäneet puoleensa defensiivistä pääomaa. Korkean beetan kehittyvien markkinoiden valuutat ovat puolestaan myyntipaineessa.
Konfliktin kesto ratkaisee markkinoiden suunnan
Markkinoiden reaktio riippuu ratkaisevasti siitä, jääkö operaatio lyhyeksi ja rajatuksi vai pitkittyykö se useiden viikkojen mittaiseksi.
”Lyhyt, selkeästi rajattu sotilaallinen kampanja todennäköisesti laukaisisi piikin öljyn hinnassa ja lyhyen risk-off-liikkeen osakkeissa, jonka jälkeen tilanne vakautuisi, kun laivareittien turvallisuus varmistuu”, Green arvioi.
Useamman viikon konflikti, joka nostaa uskottavan uhan Hormuzinsalmen liikenteelle, vahvistaisi Greenen mukaan volatiliteettia ja pitäisi energian hinnat koholla toiselle vuosineljännekselle.
Intia, Etelä-Korea ja Japani ovat voimakkaasti riippuvaisia Persianlahden energiatoimituksista. Intia hankkii lähes puolet raakaöljyn tuonnistaan Hormuzinsalmen kautta. Öljynhinnan nousu kasvattaisi vaihtotaseiden alijäämiä, heikentäisi paikallisia valuuttoja ja tekisi rahapolitiikasta hankalampaa kautta linjan.
”Energian tuojamaat Aasiassa tuntevat välittömän rasituksen, jos raakaöljy pysyy yli 80 dollarissa”, Green sanoo.
”Valuutan heikkeneminen yhdistettynä korkeisiin polttoainekustannuksiin kiristää rahoitusoloja ilman yhtäkään koronnostoa. Osakemarkkinat näissä talouksissa ovat haavoittuvia nopealle uudelleenhinnoittelulle, erityisesti kuljetus-, teollisuus- ja korkean beetan sektoreilla.”
Yritysten tuloskestävyys joutuu testiin
Lentoyhtiöiden, logistiikkayritysten ja teollisuusvalmistajien tulosodotukset ovat alttiimpia kuin markkinakonsensus kenties heijastaa. Pitkittynyt polttoainekustannusten nousu puristaa marginaaleja, ellei kustannuksia onnistuta siirtämään kuluttajahintoihin.
Tämä on realistinen riski myös suomalaisille vientiyrityksille, joiden rahtikustannukset nousevat välittömästi Hormuzinsalmen liikenteen häiriintyessä. Vakuutusmaksut merikuljetuksille voivat nousta nopeasti moninkertaisiksi kriisialueella.
”Viikko alkaa tilanteessa, jossa markkinat kohtaavat kovan geopoliittisen riskin jo ennestään hauraan makroympäristön päällä”, Green tiivistää.
”Öljy, kuljetusvakuutusten hinnat, valtionlainojen tuotot ja volatiliteetti-indeksit antavat ensimmäiset signaalit suunnasta.”
Sijoittajien on varauduttava jyrkkiin päivänsisäisiin liikkeisiin, kohonneeseen omaisuusluokkien väliseen korrelaatioon ja riskinottohalukkuuden ratkaisevaan testiin, Green uskoo.
Hänen mukaansa konfliktin kehityskulku määrittää, jääkö tilanne rajatuksi energiapreemioksi vai kehittyykö se laajemmaksi inflaatio- ja kasvuhaasteeksi maailmantaloudelle.
