Israelin ilmavoimat iski tiistaina noin kymmeneen merkittävään rautatieosuuteen ja siltaan eri puolilla Irania. Iskujen tarkoituksena oli katkaista Iranin vallankumouskaartin kyky kuljettaa aseita, kertoivat turvallisuusviranomaiset israelilaismedioille.
Ennen pommituksia Israelin puolustuvoimat IDF kehotti iranilaissiviilejä pysymään poissa junista ja rautatieasemilta 12 tunnin ajan. Varoitus julkaistiin X-palvelussa, joka on Iranissa estetty.
Mashhadin kuvernööri Hassan Hosseini ilmoitti paikallismedian mukaan junavuorojen peruuttamisesta toistaiseksi.
Erikseen Israel iski Shirazissa petrokemian laitokseen, jonka se kuvasi yhdeksi viimeisistä typpihappoa tuottavista tehtaista. Typpihappoa käytetään räjähteiden ja ballististen ohjusten valmistuksessa.
Isku seurasi alkuviikon massiivisia hyökkäyksiä Iranin kahteen suurimpaan petrokemian kompleksiin Asaluyehin ja Mahshahriin. Israelin puolustusministeri Israel Katz totesi maanantaina, että iskut ovat lamaannuttaneet noin 85 prosenttia Iranin petrokemian vientikyvystä. Katz kutsui tuhoja kymmenien miljardien dollarien taloudelliseksi iskuksi.
IDF vahvisti lisäksi tuhoaneensa ballististen ohjusten laukaisualustan Luoteis-Iranissa.
Ilmavoimien tukikohdat ja puolustusverkostot romutettiin
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kymmenet israelilaiset hävittäjät iskivät kolmeen lentokenttään Teheranissa: Bahramiin, Mehrabadiin ja Azmayeshiin. Armeijan mukaan iskuissa tuhottiin kymmeniä Iranin ilmavoimille ja vallankumouskaartille kuuluneita lentokoneita ja helikoptereita.
Erityisesti Mehrabad toimii vallankumouskaartin Quds-joukkojen keskeisenä solmukohtana, jonka kautta on tuettu alueellisia välityssotaa käyviä ryhmiä.
Israel julkaisi myös ohjuskamerakuvastoa, jossa näkyy osumia yli 130 iranilaiseen ilmatorjuntajärjestelmään. Tarkoituksena on armeijan mukaan ylläpitää ilmaherruutta Iranin yllä.
Järjestelmällinen ilmapuolustuksen tuhoaminen kertoo sodan luonteen muutoksesta. Helmikuun lopussa alkanut konflikti keskittyi aluksi johtajiin ja ohjusohjelmaan, mutta viimeisten viikkojen aikana painopiste on siirtynyt taloudellisen ja logistisen kyvyn murtamiseen.
Petrokemian laitosten ja liikenneinfrastruktuurin pommittaminen viittaa pyrkimykseen, jossa Irania heikennetään paitsi sotilaallisesti myös taloudellisesti niin perusteellisesti, ettei maa kykene ylläpitämään sotakonettaan.
Trumpin uhkavaatimus ja öljymarkkinoiden tuska
Iskut tapahtuivat Donald Trumpin kiristyvän retoriikan taustalla. Yhdysvaltain presidentti varoitti tiistaiaamuna Truth Social -alustallaan, että kokonainen sivilisaatio voi kuolla yhden yön aikana, jos Iran ei avaa Hormuzinsalmea tiistai-iltaan kello 20 Yhdysvaltain itäistä aikaa mennessä.
Varapresidentti JD Vance lisäsi Unkarista puhuessaan, että Yhdysvalloilla on käytössään keinoja, joita ei ole vielä otettu käyttöön.
Trump on tosin siirtänyt määräaikaansa useasti aiemminkin. Tämä on herättänyt epäilyksiä siitä, kuinka tosissaan uhkaus lopulta on. Quincy-instituutin varapresidentti Trita Parsi arvioi Al Jazeeralle, että Trumpilla on mahdollisuus jatkaa aikarajaa menettämättä kasvojaan, osin siksi ettei hänen uskottavuutensa ole erityisen korkea.
Iran ei ole osoittanut taipumisen merkkejä. Presidentti Masoud Pezeshkian kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että yli 14 miljoonaa iranilaista on ilmoittautunut valmiiksi puolustamaan maataan.
Iranin hallinto hylkäsi jo aiemmin Yhdysvaltain 15-kohdan rauhanehdotuksen ja esitti omat ehtonsa, joihin kuuluu muun muassa kahden miljoonan dollarin maksu jokaiselta Hormuzinsalmen läpi kulkevalta alukselta.
Salmen sulkeminen on ollut Iranin tehokkain neuvotteluase. Väylän kautta kulki ennen sotaa noin viidennes maailman öljystä, ja sen tukkeutuminen on nostanut Brent-raakaöljyn hinnan yli sadan dollarin barrelilta.
Macquarie Groupin analyytikot ovat varoittaneet, että konfliktin pitkittyessä kesäkuuhun hinta voisi nousta jopa 200 dollariin.
Suomessa vaikutukset tuntuvat jo bensapumpuilla ja lannoitemarkkinoilla. Norjalainen Yara nosti lannoitehintoja maaliskuussa, ja MTK:n asiantuntija Max Schulman on arvioinut, että tulevien satokausien aikana lähes minkä tahansa maataloustuotteen hinta voi nousta.
Sota leviää Persianlahden yli
Iran vastasi Israelin iskuihin ampumalla ohjuksia Keski-Israeliin, Saudi-Arabiaan ja Bahrainiin. Saudi-Arabian ja Bahrainin yhdistävä Kuningas Fahdin silta suljettiin tiistaina varotoimenpiteenä.
Saudi-Arabian puolustusministeriö ilmoitti arvioivansa torjuttujen ohjusten sirpaleiden aiheuttamia vahinkoja energialaitokselle. Myös Arabiemiirikunnat vahvistivat ilmatorjuntajärjestelmiensä aktivoituneen.
Konflikti on vaatinut Iranin terveysministeriön mukaan yli 2 076 kuolonuhria Iranissa sodan alkamisen jälkeen. Libanonissa kuolleita on yli 1 400.
Israelissa suurin yksittäinen isku osui asuinalueelle Beit Shemeshissä maaliskuun alussa ja surmasi yhdeksän siviiliä. Haifassa neljä ihmistä kuoli sunnuntaina ohjuksen osuttua seitsemänkerroksiseen asuintaloon.
Sodan humanitääriset seuraukset ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kritiikkiä. YK:n turvallisuusneuvostossa Bahrainin esittämä päätöslauselma Hormuzinsalmen avaamisesta oli määrä käsitellä tiistaina. Venäjän ja Kiinan kanta ratkaisee, syntyykö päätöksestä todellinen.
Diplomatian tie näyttää kapealta. Iran on laskenut voivansa kestää pitkittyneen sodan niin kauan kuin Hormuzinsalmi pysyy sen hallinnassa ja pakottaa Trumpin neuvottelupöytään. Yhdysvaltojen ja Israelin strategia puolestaan tähtää siihen, ettei Iranilla ole enää mitään, millä neuvotella.
