Jättipankki Goldman Sachs ennustaa kullan hinnalle voimakasta nousua, jonka huippu voi jäädä ennustettua korkeammaksi yksityissijoittajien kasvavan kiinnostuksen johdosta.
Pankin analyytikot, kuten Daan Struyven, arvioivat kullan nousevan jo vuoden 2026 puolivälissä 4 000 dollarin tasolle ja vuoden 2026 lopussa jopa 4 300 dollarin tuntumaan. Tosin analyytikot näkevät ennusteessa olennaisen ylöspäin suuntautuvan riskin, mikäli yksityissijoittajat alkavat merkittävästi hajauttaa omistuksiaan kullan suuntaan.
Mikäli vain yksi prosentti yksityisesti omistetusta Yhdysvaltain valtionvelkamarkkinasta siirtyisi kultaan, hinta voisi nousta aina 5 000 dollariin unssilta, Goldman Sachs arvioi.
Goldman Sachs Researchin mukaan kullan ostajat jakautuvat kahteen pääryhmään.
Vakaumukselliset ostajat hankkivat kultaa johdonmukaisesti hinnasta riippumatta, talousnäkemyksensä tai riskien suojauksen perusteella. Tähän ryhmään kuuluvat keskuspankit, pörssinoteeratut rahastot ja spekulantit. Näiden toimijoiden näkemyksiin perustuvat rahavirrat määrittävät kullan hinnan suunnan.
Nyrkkisääntönä jokaista 100 tonnin nettomääräistä ostoa näiden vakaumuksellisten omistajien taholta kohdistuu kullan hintaan 1,7 prosentin hinnannousu.
Toisen ryhmän muodostavat ostajat, joita pankki kutsuu ”opportunistiksi” ostajiksi. Tämä ryhmä, kuten kotitaloudet kehittyvillä markkinoilla, astuvat esiin silloin kun kokevat hinnan olevan sopiva. He voivat luoda pohjaa hinnoille laskun aikana ja vastustaa nousua ylöspäin mentäessä.
Kullan hintanousun taustalla on voimakas ETF-rahavirtojen kasvu, joka on ylittänyt pankin mallien ennusteet ja osoittanut yksityissijoittajien aktiivista siirtymistä kohti kultaa. Yksityinen varainhoito on muodostumassa keskeiseksi hintaa ajavaksi tekijäksi, mikäli laajempi hajautus pois dollarin perustaisista omaisuuseristä jatkuu.
Jo tähän mennessä kulta on noussut yli 12 prosenttia elokuun lopusta ja lähes 50 prosenttia koko vuoden aikana, ohittaen vuosien 1980 inflaatiokorjatut ennätykset ja murtaen ulos tasolta 3 200–3 450 dollaria unssilta.
Kehittyvien talouksien keskuspankit ylläpitävät kysyntää
Analyytikot painottavat myös keskuspankkien ostojen roolia.
Tosin pankin mukaan keskuspankit ostivat heinäkuussa vähemmän kultaa kuin tänä vuonna keskimäärin. Keskuspankit ovat ostaneet tänä vuonna 64 tonnia kultaa kuukaudessa, mikä on alle Goldman Sachs Researchin ennusteen 80 tonnista kuukaudessa.
”Tämä on linjassa kausiluonteisen vaihtelun kanssa. Keskuspankkien ostot hidastuvat yleensä kesällä ja kiihtyvät jälleen syyskuusta lähtien”, Goldman Sachs Researchin analyytikko Lina Thomas kertoo.
”Kausiluonteinen malli tukee kuitenkin ennusteemme mukaista keskuspankkinäkemystä”, hän lisää.
Keskuspankit erityisesti kehittyvillä markkinoilla ovat lisänneet kullan ostoja noin viisinkertaisiksi vuoden 2022 jälkeen, jolloin Venäjän valuuttavarannot jäädytettiin Ukrainan sodan seurauksena.
”Pidämme tätä rakenteellisena muutoksena reservienhallintakäyttäytymisessä, eikä meille ole odotettavissa nopeaa palautumista”, Thomas arvioi.
”Perusoletuksemme on, että nykyinen virallinen kasvu jatkuu vielä kolme vuotta.”
Rahapolitiikan käänne tukee kultaa
Goldman Sachs Research odottaa keskuspankkien jatkavan kullan hamstraamista vielä kolme vuotta.
Kullan ostointo on vahvistunut jälleen kesätauon jälkeen, ja nämä rakenteelliset ostot vaikuttavat paljon enemmän hintaliikkeisiin kuin spekulatiivinen kaupankäynti.
Viime aikojen nousua vauhdittaa lisäksi Yhdysvaltain keskuspankin paluu ohjauskorkoja laskevaan rahapolitiikkaan, mikä heikentää dollarin arvoa ja lisää kullan houkuttelevuutta.
Myös Yhdysvaltojen hallituksen sulku ja siitä seuraavat julkisen talouden huolet sekä epävarmuus keskuspankin riippumattomuudesta luovat perusteltua aihetta käyttää kultaa turvaomaisuutena.
