Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvua seuraavalta vuodelta odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä.
Odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin vastaava kysymys esitettiin kyselyssä ensimmäisen kerran.
Erityisesti Saksan miljardiluokan investointeihin infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille asetetaan toiveita viennin ajuriksi myös Suomessa.
Saksa käynnistää vuonna 2026 historiallisen suuren, noin 500 miljardin euron mittaluokan monivuotisen investointiohjelman, joka kohdistuu erityisesti infraan, digitalisaatioon ja puolustukseen ja näkyy jo vuoden 2026 budjetissa ennätyksellisinä julkisina investointeina.
Puolustuspanostusten kasvu ja suuret infra‑ sekä digihankkeet avaavat tilaa sekä suurille päätoimittajille että alihankkijoille muun muassa elektroniikan, komponenttien, ohjelmistojen, kyberturvan, rakennus‑ ja suunnittelupalveluiden sekä energia‑ ja verkkoteknologian segmenteissä.
Piristyneistä ja toiveikkaista tunnelmista kertoo myös se, että viime vuonna vastaavaan aikaan 11 prosenttia yrityksistä odotti viennin laskevan seuraavana vuonna, kun tänä vuonna vastaava luku oli seitsemän prosenttia.
”Vastanneista vientialan yrityksistä kaksi kolmasosaa arvelee viennin kasvavan ensi vuonna. Tämä on vastaavista kysymyksistämme paras tulos koko mittaushistoriamme aikana. Erityisesti yritykset kokevat näkymiään kirkastavan panostukset puolustussektoriin sekä vihreään siirtymään”, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.
Vientinäkymiä nostattavat myös Saksan merkittävät panostukset eri sektoreihin. Jopa 44 prosenttia vastaajista arvioi hyötyvänsä näistä panostuksista, ja vain 24 prosenttia totesi, ettei tule hyötymään niistä.
”Saksan miljardiluokan uudistukset infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille merkitsevät mahdollisuuksia myös Suomen vientiyrityksille. Erityisesti saksalaisinvestoinneista uskovat vastausten perusteella hyötyvänsä rakennusala sekä puolustussektori”, sanoo Pohjanheimo.
Yrityksistä 91 prosenttia toteaa, ettei ole siirtänyt toimintaa tai tuotantoaan Yhdysvaltoihin presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan seurauksena. Sen sijaan 80 prosenttia vastaajista kertoi EU-maiden kiinnostavan markkina-alueena. Lisäksi 22 prosenttia vastanneista kertoi kasvattavansa liiketoimintaansa EU- ja ETA-maissa tullipolitiikan seurauksena.
”Vastauksissa näkyy selkeästi tämänhetkinen geopoliittinen tilanne: Yhdysvaltojen arvaamattomuus mietityttää vientiyrityksiä. Vastaajat näkevät sen sijaan EU-maat sekä Pohjoismaat turvallisina ja entistä tärkeämpinä kauppakumppaneina”, sanoo Pohjanheimo.
Kauppakamarien vientijohtajakysely tehtiin 9.–12.12. ja siihen vastasi 126 vientiyritystä ympäri Suomen.
