Pohjoismaiden vesitilanne on nyt historiallisen huono, varoittaa energiayhtiö Vattenfall tiedotteessaan. Pohjoismaissa suuri osa sähköstä tuotetaan vesivoimalla, joten hydrologinen tase kertoo käytännössä, kuinka ”täynnä” vesivoimajärjestelmä on tulevaa sähköntuotantoa varten.
Nyt hydrologinen tase on alimmillaan kymmeneen vuoteen, vesivajetta on noin -27 terawattituntia.
Mitä tämä tarkoittaa?
“Vesitilanne heijastuu suoraan Suomeen, sillä olemme riippuvaisia Ruotsin ja Norjan vesivoimasta. Kun vettä on vähän, koko sähköjärjestelmän joustovara pienenee”, kertoo Vattenfallin sähkömarkkina‑asiantuntija Peter Strandberg.
Strandbergin mukaan sähkön tukkuhinnat saattavat nousta herkemmin, koska järjestelmä joutuu tukeutumaan vesivoiman sijaan kalliimpaan tuotantoon.
”On mahdollista, että hinnat myös heiluvat enemmän, kun vesivoiman säätövara kapenee.”
Nykyinen huolestuttava tilanne on monen epäonnisen tekijän summa.
Pääsyynä on Strandbergin mukaan pitkään jatkunut vähäsateinen jakso vesivoiman tuotantoalueilla. Lisäksi lumivarastot ovat heikkoja ja haihdunta on ollut voimakasta. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama sään epävakaus on pahentanut tilannetta.
”Kaiken päälle meillä oli alkuvuonna pitkä tuuleton ja kylmä pakkasjakso, jolloin vesivoimaa jouduttiin käyttämään tavallista enemmän kattamaan sähkönkysynnän”, kertoo Strandberg.
Tilanteeseen liittyy myös riski toistuvuudesta. Jos heikot vesivuodet yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä, vesiriski muuttuu yksittäisestä poikkeamasta rakenteelliseksi tekijäksi, mikä nostaa pysyvää riskipreemiota Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Maalis-huhtikuu määrittää Strandbergin mukaan sen, miten tilanne kehittyy tämän vuoden osalta. Sateinen kevät saattaa painaa sähkön hinnat alas, mutta kuiva kevät voi puolestaan pitää tukku‑ ja futuurihinnat selvästi normaalia korkeammalla.
”Peli ei ole vielä menetetty. Nyt ainakin pörssisähköasiakkaiden kannattaa toivoa sateista kevättä, se tekisi hyvää pohjoismaisen sähköntuotannon selkärangalle”, sanoo Strandberg.
