Sodat ovat kalliita. Niiden rahoittaminen vaatii tyypillisesti lisää velkaa, mikä kasvattaa dollareiden määrää rahoitusjärjestelmässä ja heikentää olemassa olevan rahan ostovoimaa.
Tässä dynamiikassa piilee makrostrategi Mark Connorsin mukaan mekanismi, joka voi tehdä bitcoinista yhden Iranin sodan suurimmista hyötyjistä rahoitusmarkkinoilla.
Connors on yli 30 vuoden kokemuspohjalla toimiva markkina-analyytikko, joka on työskennellyt Credit Suissen salkku- ja riskineuvonnan globaalina johtajana ja 3iQ:n tutkimusjohtajana. Nykyisin hän pyörittää omaa bitcoin-neuvontayhtiö Risk Dimensionsia.
Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla - Coinmotionin tarjous SalkunRakentajan lukijoille
Tarjous SalkunRakentajan lukijoille: Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1 %:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).
Hänen peruslogiikkansa on suoraviivainen. Jos Yhdysvaltain ja Iranin välinen konflikti pitkittyy kuukausia, alijäämäinen sotarahoitus kasvaa. Se lisää likviditeettiä rahoitusjärjestelmään ja rappeuttaa dollarin arvoa. Molemmat ovat historiallisesti tukeneet bitcoinin hintaa.
”Likviditeetti ohjaa bitcoinia. Kun korot laskevat ja velka jatkaa kasvuaan, se on juuri se tausta, jossa bitcoin on taipunut pärjäämään hyvin”, Connors tiivistää CoinDeskille antamassaan haastattelussa.
Yhdysvaltain liittovaltion velka on kasvanut Connorsin mukaan noin 14 prosentin vuosivauhtia vuoden 2025 puolivälistä lähtien. Jos trendi jatkuu, vuositasoinen velkaantuminen voi nousta 15 prosenttiin. Sotilaallinen konflikti Iranin kanssa kiihdyttäisi vauhtia entisestään.
Bitcoin on jo heijastannut tätä dynamiikkaa. Kryptovaluutta on vahvistunut lähes 14 prosenttia helmikuun lopun ilmaiskujen jälkeen, ja se rikkoi tiistaina 75 000 dollarin rajapyykin Aasian kaupankäynnissä. Samaan aikaan globaali osakeindeksi MSCI World on laskenut neljä prosenttia ja kulta heikentynyt viisi prosenttia.
Miksi stagflaatiokaan ei välttämättä pysäytä nousua?
Sotavetoinen öljyn hinnannousu voi nostaa inflaatiota ja jarruttaa talouskasvua samanaikaisesti. Tällaista yhdistelmää kutsutaan stagflaatioksi, ja perinteisesti se on riskiomaisuuserille myrkkyä. Connorsin mukaan bitcoinin kohdalla vaikutus voi olla päinvastainen.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve toimii käytännössä kolmoistehtävän alla. Virallisten tavoitteiden, hintavakauden ja täystyöllisyyden rinnalla Fedin on varmistettava valtionlainamarkkinan häiriötön toiminta.
Tämä rajoite painaa politiikkaa kohti matalampia korkoja erityisesti silloin, kun valtio siirtyy yhä enemmän lyhytaikaisten velkakirjojen liikkeellelaskuun pitkien lainojen sijaan.
Connors viittaa varoittavina esimerkkeinä vuoden 2019 repo-markkinakriisiin ja aluepankkien romahduksiin vuonna 2023, jolloin Fed joutui käytännössä peruuttamaan kiristävän linjansa rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi.
Sama logiikka pätee nyt. Vaikka inflaatio kiihtyisi öljyn hinnan vetämänä, päätöksentekijät priorisoivat todennäköisesti rahoitusjärjestelmän vakautta inflaation torjunnan sijaan.
Tilanne voisi muuttua vielä selkeämmin bitcoinille suotuisaksi, mikäli Kevin Warsh vahvistetaan Fedin puheenjohtajaksi toukokuussa. Presidentti Trumpin valitsemaa Warshia pidetään elvyttävän rahapolitiikan kannattajana, ja hänen nimityksensä olisi signaali matalampien korkojen suunnasta.
Omistajarakenne on muuttunut pysyvästi
Bitcoinin kestävyyteen sodan aikana vaikuttaa makrodynamiikan ohella toinen, rakenteellinen tekijä. Wall Street -meklaritalo Bernstein on julkaissut maaliskuun puolivälissä analyysin, jonka mukaan kryptovaluutan omistajarakenne on muuttunut perustavanlaatuisesti.
Yhdysvaltalaisiin bitcoin-spot-ETF-rahastoihin on virrannut viimeisen kolmen viikon aikana noin 2,1 miljardia dollaria uutta pääomaa. ETF-rahastot omistavat nyt arviolta 6,1 prosenttia koko bitcoinin tarjonnasta. BlackRockin IBIT-rahasto on ollut virtojen kärjessä, ja Bernsteinin analyytikot arvioivat, että pääomaa tulee yhä enemmän varainhoitajilta, eläkerahastoilta ja valtioiden sijoitusyhtiöiltä.
Samanaikaisesti Strategy, Michael Saylorin johtama yhtiö, on jatkanut aggressiivista ostamistaan läpi markkinamyllerrysten. Yhtiö on hankkinut viimeisimmässä ostossaan noin 22 300 bitcoinia keskihintaan 70 194 dollaria ja omistaa nyt yhteensä yli 761 000 bitcoinia.
Bernsteinin analyytikot kuvaavat Strategyn toimivan eräänlaisena ”bitcoinin keskuspankkina”, joka luo markkinalle rakenteellista ostovoimaa riippumatta lyhyen aikavälin hintakehityksestä.
Noin 60 prosenttia bitcoinin tarjonnasta ei ole liikkunut yli vuoteen. Se kertoo siitä, että suuri osa omistajista kohtelee bitcoinia pitkäaikaisena arvon säilyttäjänä eikä spekulatiivisena kaupankäyntivälineenä.
Yksityissijoittajat ovat olleet nettomyyjiä viime kuukausina, mutta pitkäaikaiset omistajat ja institutionaalinen pääoma kompensoivat myynnin.
Lokakuun romahdus loi pohjan kestävyydelle
Bitcoinin reaktio Iranin sotaan on yllättävän maltillinen myös siksi, että markkina kävi puhdistuksen jo kuukausia aiemmin. Lokakuussa 2025 Trumpin ilmoitus sataprosentin lisätulleista Kiinalle laukaisi kryptovaluuttojen historian suurimman likvidaatiotapahtuman. Yli 19 miljardia dollaria velkavivutettuja positioita purettiin vuorokauden aikana, ja bitcoinin arvo puolittui ennätyksellisestä 126 000 dollarista.
Romahdus tyhjäsi markkinalta spekulatiivisen ylimäärän. Avointen johdannaispositioiden arvo romahti 65 miljardia dollaria, rahoituskorot normalisoituivat ja vipuvelan käyttö putosi rajusti.
Kun Iranin sota alkoi helmikuun lopussa, markkinalla ei yksinkertaisesti ollut vastaavaa vipupainolastia, joka olisi voinut laukaista uuden romahduskierteen.
CoinDeskin analyysi osoittaa saman ilmiön konkreettisesti. Helmikuun 28. päivänä, iskujen ensimmäisenä päivänä, bitcoin laski 8,5 prosenttia ja pohja löytyi 64 000 dollarista. Maaliskuun 2. päivänä Iranin vastaiskujen jälkeen pohja oli jo 66 000 dollarissa. Eskalaatioiden kasvaessa alaspäin suuntautuvat reaktiot ovat supistuneet, ei kasvaneet.
Kryptovaluuttamarkkinan sentimentti on tosin yhä varovainen. Rahoituskorot ovat olleet negatiivisia maaliskuun alusta lähtien, ja alan seuraamatuin tunnemittari, crypto fear and greed -indeksi, on pysytellyt ”äärimmäisen pelon” alueella. Hinta nousee siis samalla kun enemmistö odottaa laskua.
Riskejä ei pidä ohittaa
Connorsin argumentti on johdonmukainen, mutta se perustuu oletukselle, että konflikti pysyy riittävän rajattuna.
Jos tilanne eskaloituu Hormuzinsalmen pitkäaikaiseen sulkuun tai laajemmaksi alueelliseksi sodaksi, öljyn hinta voisi nousta tasoille, jotka pakottaisivat keskuspankit tiukentamaan rahapolitiikkaa inflaation hillitsemiseksi. Siinä skenaariossa likviditeettiperusteinen argumentti bitcoinin puolesta heikkenisi olennaisesti.
Citigroup laskee maaliskuun raportissaan bitcoinin 12 kuukauden tavoitehintaa 143 000 dollarista 112 000 dollariin ja leikkaa ETF-kysyntäennusteitaan. Pankki arvioi myös Yhdysvaltain kryptolainsäädännön etenevän hitaammin kuin aiemmin odotettiin.
Varovaisuutta löytyy siis myös niiltä, jotka pitävät bitcoinia pitkällä aikavälillä kiinnostavana.
Bitcoin noteerataan edelleen noin 40 prosenttia lokakuun ennätyksestään alempana. Noususta huolimatta se on riskiomaisuuserä, jonka volatiliteetti ylittää lähes kaiken muun rahoitusmarkkinoilla.
Connorsin kaltaisten makrostrategien argumentit tarjoavat viitekehyksen ymmärtää, miksi kryptovaluutta voi menestyä ympäristössä, joka näyttää intuitiivisesti sille epäsuotuisalta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mekanismi toimisi automaattisesti tai ennustettavasti.
Toistaiseksi data tukee teesiä. Bitcoin on helmikuun lopulta lähtien tuottanut paremmin kuin kulta, S&P 500, Aasian osakemarkkinat ja eurooppalainen Euro Stoxx -indeksi. Ainoastaan öljy ja dollari ovat pärjänneet paremmin – ja ne molemmat hyötyvät suoraan itse konfliktista.
