Yhdysvaltain valtiovarainministeriö kertoi keskiviikkona nostavansa pitkien valtionlainojen takaisinostojen enimmäiskokoa vähintään kaksinkertaiseksi. Yksittäisen operaation katto nousee kahdesta miljardista dollarista vähintään neljään miljardiin 9. syyskuuta alkaen. Muutos koskee 10–20 vuoden ja 20–30 vuoden lainoja ja on voimassa 4. marraskuuta saakka.
Markkina vastasi saman tien.
Kolmenkymmenen vuoden valtionlainan korko laski noin 5,19 prosenttiin, kun se oli tiistaina käynyt 5,34 prosentissa eli korkeimmillaan sitten kesän 2007. Dollari heikkeni valuuttakoria vastaan lähes prosentin.
Poikkeuksellista on intervention ajoitus. Ministeriö oli julkistanut koko vuosineljänneksen rahoitussuunnitelmansa vasta kaksi viikkoa aiemmin ja jättänyt takaisinostojen katon silloin ennalleen.
Takaisinostossa valtio ostaa markkinoilta omia, aiemmin liikkeeseen laskemiaan lainoja ennen niiden eräpäivää. Kohteena ovat vanhat lainaerät, joilla käydään enää vähän kauppaa, ja tarkoituksena on pitää kaupankäynti sujuvana eikä nostaa lainojen hintoja.
Halukkuudesta myydä ei ole ollut pulaa. Tiistain kahden miljardin dollarin operaatiossa sijoittajat tarjosivat ministeriölle lainoja lähes 20 miljardin dollarin edestä, ja moninkertainen ylitarjonta on ollut ohjelmassa sääntö eikä poikkeus.
Uutta oli siis se, kuinka paljon valtio suostui ostamaan.
Velkavuori ylitti 40 biljoonan dollarin rajan
Samana päivänä ministeriö kertoi, että liikkeessä oleva Yhdysvaltain valtionvelka rikkoi ensimmäistä kertaa 40 biljoonan dollarin rajan. Velka on yli kaksinkertaistunut alle vuosikymmenessä.
Kuluvan tilivuoden alijäämä on paisunut 1,8 biljoonaan dollariin, kun tilivuotta on jäljellä kaksi kuukautta. Kasvua viime vuoteen on viisi prosenttia, ja menoja lisäävät eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien ohella velan korkokulut.
Pitkien lainojen markkinaa kuormittaa samaan aikaan tekoälyinvestointien rahoittamiseksi liikkeeseen laskettu yrityslainojen aalto. Elokuun korkopiikkiä ovat vauhdittaneet myös sitkeä inflaatio ja pelko Yhdysvaltain ja Israelin Iranin-sodan laajenemisesta.
Pitkät korot näkyvät amerikkalaisten arjessa asuntolainojen hinnassa, ja marraskuun välivaaleihin on aikaa kolme kuukautta.
Saksalaisen DZ Bankin analyytikko Rene Albrechtin arvion mukaan hallinto pelkää viiden prosentin ylittäviä pitkiä korkoja, koska ne nostavat lainanhoitokuluja sekä valtiolle että yrityksille.
Bessent on käyttänyt ministeriön työkalupakkia harvinaisen ahkerasti
Valtiovarainministeri Scott Bessent on toistuvasti sanonut seuraavansa kymmenen vuoden valtionlainan korkoa oman onnistumisensa mittarina. Marraskuisessa puheessaan hän tiivisti roolinsa suoraan: ”Minun tehtäväni on olla maan ykkösmyyntimies joukkolainoille.”
Ennen ministerikauttaan Bessent työskenteli hedge-rahastonhoitajana ja tuli tunnetuksi George Sorosin tiimin valuuttasijoituksista. Heinäkuun lopussa hän johti ensimmäisiä Yhdysvaltain viranomaisten jenin ostoja kolmeen vuosikymmeneen.
Jenioperaation taustalla oli huoli siitä, että Japani joutuisi myymään omistamiaan Yhdysvaltain valtionlainoja rahoittaakseen oman valuuttansa tukemista. Kesäkuun tilastojen mukaan ulkomaiset valtionlainaomistukset supistuivat, ja lasku oli suurinta juuri Japanissa.
Bloombergin haastattelemat entiset virkamiehet ja strategit pitävät Bessentiä aktiivisimpana valtiovarainministerinä vuosikymmeniin. Ministeriössä 1970-luvun lopulta vuoteen 2015 palvellut Mark Sobel arvioi otteen juontuvan Bessentin hedge-rahastotaustasta.
”Viesti on selvä: korkojen nousun on loputtava”, sanoo AmeriVet Securitiesin korkostrategi Gregory Faranello.
Ministeriö on perinteisesti korostanut lainanoton säännöllisyyttä ja ennakoitavuutta, eikä sijoittajia ole ollut tapana yllättää. Bessent itse arvosteli Janet Yellenin vuoden 2023 vastaavaa siirtoa poliittisesti motivoiduksi.
Keskuspankki halusi kuulla markkinaa ilman suodatinta
Keskuspankin pääjohtaja Kevin Warsh on tietoisesti pidättäytynyt ohjaamasta markkinoita ennakoivalla viestinnällä. Heinäkuun tiedotustilaisuudessa hän kertoi haluavansa markkinoilta suodattamattoman viestin.
Nyt valtiovarainministeriö astui väliin. Analyytikot muistuttavat, ettei kyse ole keskuspankin arvopaperiostoista: valtio rahoittaa takaisinostot laskemalla liikkeeseen lyhytaikaisempaa velkaa, eli käytännössä vaihtaa pitkää velkaa lyhyeen.
Velan maturiteetin vaihtaminen ei siis ratkaise Yhdysvaltojen talouden rakenteellista nopean velkaantumisen ongelmaa.
Lyhyeen päähän siirtyvä velka reagoi herkemmin koronnousuun, ja arvostelijoiden mielestä järjestely kasvattaa painetta keskuspankkia kohtaan.
Evercore ISI:n Krishna Guha pitää vaikutusta ohimenevänä. ”Epäilemme, että operaatiolla olisi merkittävää vaikutusta pidemmällä aikavälillä”, hän kirjoitti asiakaskirjeessään.
Standard Charteredin tutkimusjohtaja Eric Robertsen ei pidä koronnousua irrationaalisena vaan tulkitsee sen kertovan sietokyvyn rajasta. ”Olemme selvästi saavuttaneet pitkissä koroissa tason, joka tekee valtiovarainministeriön olon erittäin epämukavaksi”, hän sanoo.
Brookings-instituutin vanhempi tutkija Robin Brooks menee pidemmälle. Hänen mukaansa hallinto yrittää käsitellä korkokäyrää sen sijaan, että se pienentäisi velkaa ja alijäämää Korkokäyrä kertoo lainojen korot eri laina-ajoille, eli mitä korkoa markkina vaatii kolmen kuukauden, kahden vuoden, kymmenen vuoden ja kolmenkymmenen vuoden rahasta.
Rahoitustarve ei myöskään ole katoamassa, sillä ministeriötä neuvova pankkiiriryhmä arvioi elokuun kokouksessaan nykyisten suunnitelmien riittävän kuluvan tilivuoden loppuun. Välittäjäpankkien ennusteet viittaavat lähes 1,5 biljoonan dollarin rahoitusvajeeseen tilivuosina 2027 ja 2028.
Torstaiaamuna korot olivat jo takaisin lähtöpisteessään. Kolmenkymmenen vuoden korko nousi 5,25 prosenttiin ja kymmenen vuoden korko 4,70 prosenttiin eli suunnilleen samalle tasolle kuin ennen keskiviikon ilmoitusta.
Lue myös tämä: Warsh aloitti Fedin johdossa kovalla inflaatiolinjalla ja säikäytti korkomarkkinat
