USA:n 10 ja 30 vuoden valtionlainojen tuotto on kiivennyt samalle tasolle kuin ennen vuonna 2007 alkanutta finanssikriisiä.
Erityisesti tällä viikolla korkokeskustelu sai lisävauhtia keskiviikkona, kun presidentti Donald Trump pauhasi Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa. Trump oli lopen kyllästynyt maailman mahtavimman maan pitkien valtionlainojen korkotasoon ja sanoi niiden olevan naurettavalla tasolla.
Saksan 10 vuoden valtionlainan korko on noin 3,25 prosenttia ja USA:n vastaavan valtionlainan korko on ollut viime viikkoina 4,6–4,7 prosenttia.
Trump ei halua ymmärtää, että maailman mahtavimman maan pitkät korot määräytyvät markkinoilla sijoittajien inflaatio-odotusten perusteella, eivät presidentin halujen tai toiveiden perusteella.
Presidentti on raivostunut, kun maan keskuspankki ei ole laskenut ohjauskorkoja, vaikka hän laittoi jo viime syksynä oman talouspolitiikkansa luojan Stephen Miranin keskuspankin päättäjäksi. Miran on jokaisessa keskuspankin kokouksessa ehdottanut ohjauskorkojen laskua, mutta muut päättäjät ovat lähinnä naureskelleet Miranin ohjauskorkojen laskuehdotuksille.
Keskiviikkona Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö kävi markkinoilla ostamassa valtion pitkiä lainoja ja sai tällä silmänkääntötempulla pitkät korot laskuun, samalla kun presidentti pauhasi lehdistötilaisuudessa.
Velkasumma rikkoi 40 biljoonan rajan
Yleensä markkinat eivät hämäänny valtiovarainministeriön lainojen ostoista ja siis pitkien lainojen korkojen laskusta. Viikon aikana ministeriö on laskenut liikkeeseen uusia 30 ja 20 vuoden lainoja kymmenien miljardien edestä.
USA:n valtionlainasumma nousi torstaina kaikkien aikojen uuteen ennätykseen ja rikkoi 40 000 miljardin eli 40 biljoonan rajan. USA:n valtion lainasumman nousu on ollut selvästi markkinoiden aiempia odotuksia nopeampaa.
Itse asiassa USA:n valtion budjettivaje on peräti noin kuusi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen valtio joutui euroalueen tarkkailuluokalle monen muun maan seuraksi, kun vaje ylitti bruttokansantuotteeseen suhteutetun kolmen prosentin sovitun rajan.
Suurimmat syyt Yhdysvaltojen budjettivajeen nopeaan kasvuun ovat olleet menojen ennakoitua suurempi kasvu ja kauppatullien peruminen korkeimman oikeuden tekemän päätöksen johdosta. USA:n sotamenoihin on tänä syksynä haettu noin 80 miljardia dollaria normaalien kustannusten lisäksi.
Rahoitustarve kasvaa ensi vuonna
USA:n liittovaltion velka on noussut vajaan 18 vuoden aikana yli nelinkertaiseksi. Vuonna 2008 liittovaltion velka oli 10 000 miljardia, ja nyt vuoden 2026 elokuun 19. päivänä velkasumma ylitti 40 000 miljardia.
Markkina-arvioiden mukaan USA:n valtio tarvitsee ensi vuonna 2 000 miljardia uutta lainaa. Tämän lisäksi amerikkalaisten yhtiöiden arvioidaan tarvitsevan vuonna 2027 lainoja noin 1 200–1 300 miljardia dollaria.
Tekoälyn kehittämiseen ja datakeskusinvestointeihin eli hyperskaalaajien investointeihin tarvittaneen ainakin 1 000 miljardia dollaria.
Ei siis ihme, jos markkinat ovat huolestuneet aiemmin arvioitua suuremmista rahoitustarpeista. Yleensä lainojen nopea kasvu nostaa myös korkoja, erityisesti tilanteissa, joissa energian hintojen nousu on nostanut inflaatiopaineita.
