S&P Globalin perjantaina julkaisema euroalueen alustava yhdistelmäindeksi nousi elokuussa 52,1 pisteeseen heinäkuun 52,0:sta. Lukema on korkein sitten viime marraskuun ja ylitti Reutersin kyselyssä ennustetun 51,7:n.
Ostopäällikköindeksissä yli 50 pisteen lukema kertoo aktiviteetin kasvusta edelliseen kuukauteen verrattuna. Teollisuuden indeksi kiipesi 51,9:stä 52,8 pisteeseen, korkeimmalle yli neljään vuoteen, kun taas palvelualojen lukema pysyi ennallaan 51,7:ssä.
Uudet tilaukset kasvoivat nopeimmin 40 kuukauteen. Vientitilaukset kääntyivät kasvuun ensimmäistä kertaa sitten helmikuun 2022, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Myös työmarkkinoilla tapahtui käänne. Henkilöstömäärä kasvoi euroalueella ensimmäisen kerran tänä vuonna, ja teollisuudessa päättyi yli kolme vuotta jatkunut työpaikkojen kuukausittainen vähentäminen.
Suuri osa noususta selittyy Saksalla. Maan tehdastuotanto kasvoi nopeimmin sitten tammikuun 2022, ja teollisuuden alustava indeksi nousi 54,1 pisteeseen, kun ennuste oli 52,0.
Kasvun taustalla vaikuttaa kolme eri voimaa, arvioi S&P Global Market Intelligencen pääekonomisti Chris Williamson.
”Nähtävissä on rohkaisevia merkkejä tekoälyyn liittyvien teknologiatuotteiden kysynnän kasvusta ja laitekysynnän noususta puolustusmenojen lisäyksen ansiosta, ja tämä auttaa erityisesti Saksaa yhä vaikuttavampiin tuotantolukuihin”, Williamson toteaa.
Ranska vetää toiseen suuntaan
Kolmas voima on varautuminen. Yritykset kasvattavat varastojaan ennakoivasti, koska Lähi-idän konflikti häiritsee toimitusketjuja, ja toimitusviiveet pysyivät elokuussa laajalle levinneinä.
Saksan kokonaiskuva jää silti vaatimattomaksi. Palvelualojen aktiviteetti supistui maassa jo viidettä kuukautta peräkkäin, mikä söi teollisuuden vetoavun.
Ranskassa tilanne heikkeni odotettua enemmän. Yhdistelmäindeksi laski 49,4:stä 48,8 pisteeseen ja palvelualojen indeksi 49,6:sta 48,4:ään, kun taas teollisuus nousi kasvun puolelle 51,5 pisteeseen. Kyselyyn vastanneet yritykset nimesivät helleaallot yhdeksi syyksi vaimeaan kysyntään, kertoi S&P Globalin ekonomisti Joe Hayes.
Muu euroalue veti selvästi paremmin kuin kaksi suurinta taloutta. Yhdessä tarkasteltuna se kasvoi nopeimmin sitten huhtikuun 2022, ja kasvua tuki matkailun lisääntynyt kulutus.
Kuva sopii kevään ja kesän kehitykseen. Euroalueen bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, selvästi ennustettua enemmän, ja S&P Globalin mukaan elokuun kyselytulokset viittaavat noin 0,3 prosentin kasvuun heinä–syyskuussa.
Teollisuuden käänteessä näkyy myös finanssipolitiikka. Euroopan keskuspankin arvion mukaan puolustukseen ja infrastruktuuriin suunnattu julkinen elvytys kasvattaa euroalueen bruttokansantuotetta kumulatiivisesti noin 0,5 prosenttiyksiköllä, ja valtaosa vaikutuksesta tulee Saksasta.
Korkomarkkina hinnoittelee jo syyskuun nostoa
Inflaatio pysyy kuitenkin tavoitteen yläpuolella. Euroalueen hintojen vuosinousu kiihtyi heinäkuussa 2,9 prosenttiin kesäkuun 2,8:sta, kun energian hinnat nousivat 10,3 prosenttia vuodentakaisesta. Pohjainflaatio, josta on poistettu energia ja ruoka, nousi 2,5 prosenttiin.
EKP nosti ohjauskorkoaan kesäkuussa ensimmäistä kertaa sitten syyskuun 2023. Talletuskorko on nyt 2,25 prosenttia, ja rahamarkkinat hinnoittelevat syyskuun kokoukseen uutta nostoa yli 90 prosentin todennäköisyydellä.
Kasvunäkymä ja korkonäkymä vetävät nyt eri suuntiin, arvioi ING:n ekonomisti Bert Colijn. ”Kun öljyn hinta on jälleen yli 90 dollaria tynnyriltä ja korot ovat hinnoitelleet itsensä ylöspäin viime viikkoina, kasvua hidastavat ja inflaatiota nostavat tekijät ovat selvästi näkyvissä”, Colijn sanoi.
Korkomarkkinalla liike on ollut raju.
Saksan kymmenen vuoden valtionlainan tuotto kiipesi tällä viikolla yli 3,25 prosentin, korkeimmalle sitten maaliskuun 2011, ja Ranskan vastaava tuotto nousi 4,10 prosenttiin, korkeimmalle sitten kesäkuun 2009.
Yksi kyselyn havainto puhuu keskuspankille toiseen suuntaan. Yritysten kustannusten nousu hidastui elokuussa kuuden kuukauden hitaimmaksi, ja palvelualojen myyntihintojen nousu oli tämän vuoden vaimeimpia.
Yritysten oma luottamus tulevaan jäi silti pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Brent-öljy noteerattiin perjantaina yli 93 dollarissa tynnyriltä, korkeimmillaan sitten heinäkuun, eikä Hormuzinsalmen liikenteen avautumisesta ollut uusia merkkejä.
