Oulu nappasi kakkossijan ja pitkäaikainen hopeamitalisti Turku on pudonnut neljänneksi Tampereen jälkeen.
Kaupunkirankingissa arvioidaan 27 suurimman kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta seitsemän eri mittarin avulla.
Kaupunkiranking perustuu Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) laskelmiin kaupunkikohtaisesti asuntosijoittamisen tuottojen kehityksestä, asuntojen markkinointiajoista Vuokraovi.com-sivustolla sekä alueellisiin kehitystekijöihin, kuten Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, vuokralla asuvien osuuteen ja Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometrin kaupunkikohtaisiin kehitysnäkymiin.
Vertailussa on mukana yhteensä 27 kaupunkia, joille PTT on laskenut huoneistotyypeittäin muutokset vuosien 2020–2024 keskimääräiselle vuosittaiselle arvonnousulle ja vuokratuotolle ennen veroja.
Vertailussa asuntosijoittamisen kannattavuutta tarkennetaan huomioimalla tuottoarvioiden lisäksi kaupunkikohtaisia erityispiirteitä, kuten väestönkasvu ja markkinointiaika. Väestönkasvu lisää asuntojen kysyntää ja lähtökohtaisesti opiskelijakaupungeissa vuokra-asuntoihin kohdistuu aina kysyntää.
Korkeampi tuotto vaatii usein suurempaa riskiä.
Taantuvilla alueilla on usein hyvä vuokratuotto, mutta vaarana voi olla sijoituksen arvonlasku sekä riski tyhjistä kuukausista. Toisaalta nykyinen markkinatilanne on osoittanut, että myös isoissa kaupungeissa on riski tyhjistä kuukausista.
Rovaniemi nousi kärkeen tasaisen vahvana suorittajana
Pääkaupunkiseudun kaupunkien heikko suorittaminen jatkuu ja Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat yhä kauempana kärjestä. Helsinki on laskenut kahdessa vuodessa 17 sijaa ja Espoo 11. Vantaa löytyy sijalta 18, Helsinki 23 ja Espoo on kolmanneksi viimeinen. Vantaa löytyy sijalta 18, Helsinki 23 ja Espoo on kolmanneksi viimeinen.
Perinteiset kärkikaupungit Tampere, Turku ja Oulu pitävät edelleen pintansa, mutta Rovaniemi on hivuttautunut tasaisesti huipulle ja noussut nyt ensimmäistä kertaa listan kärkeen.
”Asuntomarkkinoiden kolme vuotta jatkunut alamäki, ja vuokramarkkinoiden haasteet tietyissä kaupungeissa näkyvät rankingissa yhä selvemmin. Perinteisesti suurten kaupunkien vahvuus on ollut erityisesti nousevat markkinahinnat, mutta nyt etumatka on kaventunut. Tampere, Turku ja Oulu erottuvat silti edukseen vuokrakehityksessä, markkinointiajoissa ja tulevaisuuden näkymissä”, tiivistää Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.
Karlssonin mukaan uusi ykkönen Rovaniemi on puolestaan tasaisen vahva suorittaja jokaisella osa-alueella, ja lisäksi siellä hintojen lasku on ollut selvästi maltillisempaa kuin suurissa kaupungeissa.
Suurimpina putoajina pääkaupunkiseudun kaupungit
Rankingissa pääkaupunkiseutu koki rajuimmat notkahdukset: Helsinki romahti 12 sijaa, Espoo ja Vantaa kumpikin kahdeksan. Nousijoiden kärjessä loistavat Hämeenlinna, Kokkola, Riihimäki ja Seinäjoki – kaikki nousivat seitsemän sijaa.
”Sen lisäksi, että pääkaupunkiseudun hinnat ovat laskeneet merkittävästi, tuloksia painaa myös heikko vuokrakehitys ja pidentyneet markkinointiajat, jotka ovat seurausta vuokra-asuntojen ylitarjonnasta. Vuokraustoiminta on yksinkertaisesti vaikeutunut, ja se näkyy tuloksissa”, Karlsson kommentoi.
Ekonomistin mukaan nousijoita kuvastaa Rovaniemen tavoin tasainen suorittaminen eri osa-alueilla, mutta erityisesti ne keräävät pisteitä markkinointiajoista eli asuntoihin löytyy hyvin vuokralaisia.
”Kun pääkaupunkiseutua rangaistaan haastavasta vuokraustoiminnasta, niin samaan aikaan erityisesti monia keskisuuria kaupunkeja nyt palkitaan siitä, että vuokranantajat välttävät tyhjät kuukaudet.”
Keskisuuret kaupungit eivät ehkä ole ”markkinan kuuminta hottia”, mutta niiden suoritus on vakaata ja vuokraustoiminta sujuvaa. Se palkitaan nyt rankingissa, Karlsson tiivistää.
Kouvola ja Rauma yhä rankingin hännillä
Listan viimeisenä jatkaa Kouvola, jonka kehitysnäkymät ja väestökehitys ovat heikoimmat koko vertailussa. Rauma pitää perää erityisesti arvonkehityksessä.
Espoo puolestaan on kolmanneksi viimeinen ja löytyy viiden heikoimman joukosta monella osa-alueella: vuokrakehityksessä, tuotossa, markkinointiajoissa ja vuokralla asuvien osuudessa.
”Espoolla on edelleen pidemmän aikavälin potentiaalia, mutta lyhyellä aikavälillä vuokramarkkinan haasteet eivät ole ohi – ei Espoossa eikä muuallakaan pääkaupunkiseudulla, Karlsson toteaa.
pää kaupunki seutua rangaistaan alati lisääntyvästä pikipäistymisestä