Suomen Yrittäjät esittää arkipyhien karsimista. Suomen arkipyhät ovat virallisia pyhäpäiviä, jotka osuvat arkipäiville eli muille päiville kuin sunnuntaille.
Tänä vuonna arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappu, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
”Puolustusmenojen lisäys täytyy rahoittaa jotenkin. Joidenkin arkipyhien poistaminen olisi tähän yksi merkittävä väline. Pelkkä talouskasvu tuskin täyttää edes nykyistä kestävyysvajetta ja verot ovat jo tapissa”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät esitti asiaa Porissa SuomiAreenan talouskeskustelussaan.
Yrittäjäjärjestön mielestä arkipyhien poistaminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siirtämällä ainakin helatorstai ja loppiainen viikonloppuun. Näin oli ennen vuotta 1992, milloin nämä kaksi pyhää eivät katkaisseet työviikkoa.
“Muutos kohdistuisi kaikkiin työelämässä oleviin. Se tukisi talouskasvua lisäämällä vuotuista työaikaa”, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.
Muutos voitaisiin tehdä myös niin, että nämä arkipyhät säädettäisiin palkattomiksi vapaapäiviksi ilman vaikutusta vuosityöaikaan. Niistä ei maksettaisi sunnuntaityökorvausta.
”Leikkauksille ja veronkorotuksille on vaihtoehto, joka toteutettiin muutama vuosi sitten Tanskassa sosiaalidemokraattien johdolla. Tanskassa poistettiin arkipyhä, ja päätöstä perusteltiin puolustusmenojen rahoittamisella”, Pentikäinen sanoo.
Mitä vaikutuksia yhden arkipyhän poistolla olisi?
Yksi lisätyöpäivä vuodessa kasvattaisi vuotuista työaikaa noin 0,3 prosenttia. Työpanoksen lisääntyminen kasvattaisi kokonaistuotantoa pysyvästi korkeammalle tasolle.
“Arkipyhän poistamisella bruttokansantuote kasvaisi, mikä puolestaan lisäisi verotuloja ja helpottaisi julkisen talouden alijäämän hallintaa”, Brotherus sanoo.
Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan yhden arkipyhän positaminen nostaisi työpanoksen lisääntymisen kautta bruttokansantuotteen tasoa arviolta 0,2 prosenttia, mikä vastaisi vajaata noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Korkeamman talouskasvun ansiosta verotulot kasvaisivat Suomen Yrittäjien mukaan noin 0,25 miljardilla eurolla vuodessa. Pyhälisien poistuminen tuottaisi suoria säästöjä noin 0,05 miljardia euroa vuodessa.
Julkisen sektorin rahoitusasema parantuisi yhteensä lähes 0,4 miljardilla eurolla vuodessa.
Suomen Yrittäjien esitys on vakava uhka työntekijöiden toimeentulolle, väittää SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen.
Suhosen mukaan hallitus on jo aiemmin ajanut useita työntekijän asemaa heikentäviä lakeja, ja tämä on jälleen yksi askel samaan suuntaan.
”Arkipyhäkorvausten poisto iskee erityisesti pienituloisiin ja matalapalkka-aloilla työskenteleviin”, Suhonen valoittaa.
Puolustusmenot rajussa kasvussa
Suomen puolustusmenot ovat nousemassa merkittävästi lähivuosina. Vuonna 2025 puolustusbudjetti on noin 7,3 miljardia euroa, mikä vastaa noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tämä on selvä nousu aiemmista vuosista, ja nousua selittävät erityisesti isot materiaalihankinnat, kuten F-35-hävittäjät ja Laivue 2020 -alushankkeet.
Puolustusministeri Antti Häkkänen on ilmoittanut, että Suomen tavoitteena on nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä, mikä ylittäisi selvästi Naton nykyisen kahden prosentin suosituksen. Tämä tarkoittaa noin 3,7 miljardin euron lisärahoitusta neljän vuoden aikana ja mahdollisesti jopa 10–15 miljardin euron lisäpanostuksia seuraavan vuosikymmenen aikana, erityisesti maavoimien uudistamiseen Ukrainan sodan oppien pohjalta.
Nousupaineita puolustusmenoihin aiheuttavat myös Nato-jäsenyyden velvoitteet, Venäjän kasvava uhka sekä tarve modernisoida ja ylläpitää puolustuskykyä pitkällä aikavälillä.
Ilman uusia päätöksiä puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta laskisi alle kahden prosentin vuoden 2027 jälkeen, kun suuret hankinnat valmistuvat.
Hallitus ja eduskunta ovat kuitenkin sitoutuneet siihen, että menot pidetään vähintään Naton tavoitetasolla ja todennäköisesti nostetaan selvästi tämän yläpuolelle
