Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan Suomen julkisen talouden tilanne pysyy edelleen vaikeana. Sota Euroopassa on jatkunut jo yli kolme vuotta, ja sen rasitus myös Suomen julkiselle taloudelle kasvaa entisestään Yhdysvaltojen vetäytyessä taka-alalle.
Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, PTT ennustaa.
Alijäämä ei ole talouskasvun kiihtymisestä huolimatta kuin prosenttiyksikön kymmenyksen pienempi ensi vuonna, sillä varustelumenot kasvattavat valtion alijäämää aiempaakin enemmän.
Hyvinvointialueiden talous kääntyy ylijäämäiseksi valtion tuen kasvaessa ja leikkausten astuessa voimaan, mutta alkuvuosien alijäämiä ei saada alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti katettua.
PTT:n mukaan kuntien taloutta haastaa korkealla pysyvä työttömyys.
Työeläkelaitoksien riesana puolestaan ovat korkealla pysyvät eläkemenot. PTT:n mukaan helpotusta työeläkelaitoksille tuovat kuitenkin eurooppalaisen velkaantumisen myötä nousevat korot, mutta toisaalta tämä lisää entisestään valtiontalouden ongelmia.
Hyvinvointialueiden rahoitus on tähän asti ollut väärin mitoitettu. Tämän seurauksena kahden ensimmäisen vuoden alijäämät muodostuivat ennakoimattoman suuriksi, PTT toteaa.
Vaikka valtion on perusteltua pitää hyvinvointialueiden rahoitusraami tiukkana, kahden ensimmäisen vuoden alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä pakottaisi hyvinvointialueet säästötoimiin, jotka eivät olisi kestäviä terveys- ja taloustavoitteiden kannalta.
Puolustusmenot kasvavat sekä tänä että ensi vuonna. Suurin yksittäinen tekijä on uusien hävittäjien kirjautuminen ensimmäisen kerran merkittävässä määrin vasta vuoden 2026 tilinpidon mukaiseen alijäämään, vaikka hävittäjiä on maksettu jo useampi vuosi.
Puolustusmenot kasvavat myös Ukrainan aseellisen tuen, aiempien vuosien asetoimitusten korvausinvestointien ja muuttuneen turvallisuuspolittiisen tilanteen vaatimien uusien investointien seurauksena.
Varustelumenojen kasvattaminen tulee merkittävästi lisäämään julkisen talouden velkaa tulevina vuosina.
PTT:n mukaan velkaantumisen hillitsemiseksi tulisi määritellä pidemmän ajan asevarustelutarve, jonka vaatimat mahdolliset lisäpanostukset pitäisi sopeuttaa veroja kiristämällä ja/tai muita menoja leikkaamalla.
Julkisen talouden kestävyyden kannalta myös talouskasvu on keskeisessä roolissa. Suomen taloudella on tulevina vuosikymmeninä kuitenkin valitettavasti kaksi talouskasvua jarruttavaa rasitetta.
Suomen Pankin asiantuntijoiden mukaan Nokian matkapuhelinteollisuuden ja sen alustatalouden loppumisen sekä metsäteollisuuden hiipumisen lisäksi heikkoon Suomen heikkoon talouskasvuun on vaikuttanut väestön ikääntyminen.
Vuodesta 2008 vuoteen 2023 työikäisten osuus koko väestöstä supistui 7,5 prosenttia.
Asiantuntijoiden mukaan kuitenkin suurin vaikutus Suomen asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvun hiipumiseen finanssikriisin jälkeen oli työn tuottavuuden kasvun pysähtymisellä.
”Työn tuottavuus kasvoi Nokian kulta-aikaan vuodesta 2000 vuoteen 2008 yhteensä 14,6 prosenttia, mutta finanssikriisin jälkeen vuodesta 2008 vuoteen 2023 työn tuottavuus kasvoi yhteensä vain 1,1 prosenttia”, he toteavat.
Jatkossa sekä väestön ikääntyminen että myös työn tuottavuuden kasvun hiipuminen rasittavat Suomen pitkän ajan talouskasvun näkymää, varoittavat Suomen Pankin asiantuntijat.
