Valtiovarainministeriö (VM) julkisti talousennusteen, jonka mukaan vuositasolla Suomen bruttokansantuote (bkt) kasvaa tänä vuonna 0,2 prosenttia.
VM:n mukaan kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän puute. Tulojen kasvusta huolimatta kotitalouksien kulutus ei ole kasvanut.
Kuluttajien varovaisuus näkyy asuntomarkkinoilla. Rakentamisen toipuminen odottaa asuntomarkkinoiden selkeämpää piristymistä.
VM:n mukaan työmarkkinoihin, geopoliittiseen tilanteeseen ja julkisen talouden sopeuttamistarpeisiin liittyvät epävarmuudet ovat heikentäneet kuluttajien luottamusta poikkeuksellisen pitkäkestoisesti ja saaneet lykkäämään hankintapäätöksiä.
”Taantuma on pitkittynyt, ja kasvun käynnistyttyäkin työllisyys kasvaa aiemmin arvioitua hitaammin. Kun bkt:tä kertyy vähemmän, julkisen talouden alijäämät syvenevät ja velka kasvaa nopeammin kuin aiemmin arvioimme”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Talouden odotetaan kuitenkin toipuvan ensi vuodesta alkaen. Bkt kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2026, 1,7 prosenttia vuonna 2027 ja 1,6 prosenttia vuonna 2028.
Julkinen sektori yhä syvemmällä vaikeuksissa
Todellinen murheenkryyni Suomen taloudessa on julkinen talous, joka on VM:n mukaan joutunut ahdinkoon.
Ministeriön mukaan julkisyhteisöjen tilanne on ollut heikko koronapandemiasta lähtien, eikä talouden suhdanne ole tuonut merkittävää helpotusta tilanteeseen tänäkään vuonna.
Heikosta suhdanteesta huolimatta julkisyhteisöjen alijäämä pienenee tänä vuonna 3,9 prosenttiin suhteessa bkt:hen, kun hallituksen sopeutustoimet alkavat vaikuttaa, VM ennustaa.
Vuonna 2026 julkisyhteisöjen alijäämä kasvaa 4,5 prosenttiin, sillä aiemmin vuodelle 2025 odotetut hävittäjähankinnat kirjataan alijäämään vasta tuolloin. Vuonna 2027 alijäämä pienenee 4,0 prosenttiin, koska talouden suhdanne vahvistuu ja puolustushankintojen kasvu hidastuu.
Myös pitkällä aikavälillä alijäämä pysyy syvänä, VM arvioi. Puolustus- ja korkomenojen kasvu sekä maltillinen talouskehitys pitävät sen yli 3,5 prosentissa suhteessa bkt:hen vielä vuonna 2030.
Syvät alijäämät, verkkainen talouskasvu sekä muun muassa korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvien käteisvakuuksien tarpeen kasvu nostavat julkisen velan tänä vuonna yli 89 prosentin suhteessa bkt:hen. VM ennustaa velkasuhteen kohoavan 91,6 prosenttiin vuonna 2026 ja 92,4 prosenttiin vuonna 2027.
Velkasuhteen kasvu jatkuu koko vuoteen 2030 ulottuvan ennustejakson ajan, ja vuonna 2030 velka on jo yli 96 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Ministeriön mukaan Suomen julkisen talouden haasteet eivät johdu pelkästään pitkittyneestä matalasuhdanteesta, vaan ongelmien juurisyy on talouden ja julkisen talouden rakenteissa.
Vanhuuteen ja velanhoitoon liittyvät kulut kasvattavat eniten julkisen sektorin menotaakkaa
Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan 57,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen viime vuonna. Menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 1,8 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Menot kasvoivat euromääräisesti eniten sosiaaliturvan ja prosentuaalisesti eniten puolustuksen tehtäväluokissa.
Miltei puolet kokonaismenojen kasvusta selittyy sosiaaliturvan tehtäväluokan menoilla, jotka kasvoivat 3,0 miljardia euroa eli 4,3 prosenttia edellisvuodesta.
Tilastokeskuksen mukaan sosiaaliturva on suurin julkisyhteisöjen menojen tehtäväluokka, joka koostuu enimmäkseen maksetuista eläkkeistä sekä Kelan maksamista sosiaaliturvaetuuksista ja -avustuksista. Sosiaaliturvamenojen sisällä suurin muutos edelliseen vuoteen nähden oli vanhuuden tehtävän menojen kasvu, joka johtui pitkälti eläkemenojen noususta.
Julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista vuonna 2024 toiseksi eniten kasvoivat yleisen julkishallinnon tehtäväluokan menot. Kasvu oli 0,9 miljardia euroa eli 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu johtui yksinomaan julkisen velanhoidon tehtävän eli korkomenojen kasvusta.
Muut yleisen julkishallinnon menot, muun muassa Suomen EU-maksut, laskivat edellisvuoteen nähden.
Prosentuaalisesti eniten kasvua menoissa oli puolustuksen tehtäväluokassa, joka kasvoi 10,1 prosenttia edellisvuodesta. Huomattavasti nousivat myös menot liikenteeseen, jotka kasvoivat edellisvuodesta 8,8 prosenttia eli noin 0,6 miljardia euroa. Liikenteen menoja kasvattivat ennen kaikkea valtion tieinvestoinnit.
Lue myös tämä: EU laittaa Suomen julkisen talouden ruotuun
