Suomi on joutunut EU:n tarkempaan seurantaan, koska julkisen talouden alijäämä ja velka ovat karanneet selvästi yli unionin keskeisten raja-arvojen, eikä kehitystä voida enää selittää pelkästään puolustusmenojen kasvulla tai muilla poikkeustekijöillä.
EU:n vakaus- ja kasvusopimus asettaa jäsenmaille kaksi perusrajaa: vuotuinen alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja julkinen velka enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suomessa julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna noin 4,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli selvästi yli sallitun tason, ja kokonaisvelka noin 82 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä ylittää reilusti velkakriteerin.
Velkasuhteen ennakoidaan lisäksi nousevan vielä 2020-luvun puoliväliin saakka, vaikka hallitus on käynnistänyt sopeutustoimia.
Ei sanktioita, mutta tarkempaa EU-valvontaa
Euroopan komissio on ilmoittanut aikovansa esittää Suomelle niin sanotun liiallisen alijäämän menettelyn (Excessive Deficit Procedure, EDP) käynnistämistä. Menettely ei tarkoita välittömiä sanktioita, mutta se tuo julkisen talouden hoidon tiukempaan EU-valvontaan.
Suomelle asetetaan tarkka nettomenopolku, määräaika, johon mennessä alijäämä on painettava alle kolmen prosentin, sekä velvoite raportoida korjaavista toimenpiteistä komissiolle.
Euroopan komissio antoi perjantaina 12. joulukuuta ehdotuksen neuvoston päätökseksi liiallisen alijäämän olemassaolosta ja suosituksiksi tilanteen korjaamiseksi.
Suositukset sisältävät korjaavan nettomenopolun, jonka mukaisesti Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan vuosina 2026–2028.
EU:n neuvosto hyväksyy suosituksen tilanteen korjaamiseksi tammikuussa samalla, kun se päättää liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä.
”Suomi joutuu EU:n tarkempaan seurantaan. Jatkamme julkisen talouden sopeuttamista kuten tähänkin saakka. Raportoimme näistä toimistamme EU:lle”, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Julkisten menojen kasvulla laitetaan suitset
Suomen julkiset nettomenot saisivat kasvaa enintään 1,3 prosenttia vuonna 2026, 1,5 prosenttia vuonna 2027 ja 1,8 prosenttia vuonna 2028. Tämä sopeutusvauhti perustuu EU-lainsäädännöstä tulevaan minimisopeutukseen, jonka mukaan vuosina 2026 ja 2027 rakenteellisen perusjäämän pitäisi vuosittain kohentua vähintään 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vuodesta 2028 eteenpäin tarkastellaan rakenteellista jäämää, jonka pitäisi samoin kohentua vuosittain 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Komissio arvioi 25. marraskuuta, että Suomen nettomenot kasvavat 1,8 prosenttia vuonna 2026, minkä perusteella syntyisi vajaan 0,3 prosenttiyksikön poikkeama korjaavasta nettomenopolusta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Arvio sisältyy Suomen alustavan talousarviosuunnitelman tarkasteluun.
Komission syysennusteen mukaan rakenteellinen perusjäämä kohenee 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2026 ja heikkenee 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2027.
Komission suosituksessa määräaika on vuoden 2028 loppu, jolloin alijäämän pitäisi olla alle 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Puolustusmenojen kasvu antaa liikkumavaraa
Kun komissio arvioi korjaavan nettomenopolun noudattamista, se ottaa huomioon poikkeuslausekkeen, jonka EU on aktivoinut Suomelle kasvavien puolustusmenojen vuoksi. Käytännössä poikkeuslauseke helpottaa korjaavan nettomenopolun noudattamista.
Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta, mutta heikko taloustilanne on hidastanut alijäämän kohentumista.
Suomen julkisen talouden alijäämää kasvattavat puolustus-, hoiva-, hoito- ja velanhoitomenot.
”Tämä hallitus tekee oman osansa, ja samaa pitää jatkaa. Seuraavallakin hallituksella on edessä kova työ, ja toivon kaikkien ymmärtävän tämän. Emme tee tätä EU:n takia vaan Suomen tulevaisuuden takia – kyetäksemme huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja muista yhteiskunnan tärkeistä asioista myös tulevaisuudessa”, Purra sanoo.
EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto päättää liiallisen menettelyn käynnistämisestä ja hyväksyy suosituksen tilanteen korjaamiseksi 20. tammikuuta.
Suosituksen mukaan Suomen pitää raportoida korjaavista toimistaan ensimmäisen kerran huhtikuussa ja sen jälkeen säännöllisesti puolen vuoden välein.
Euro on ollut itsenäisen Suomen suurin katastrofi sitten sotien jälkeen. Leikimme naiivis ti mallioppilasta maksamalla kaiken ja suostumalla kaikkeen. Suomen vienti kärsi eurosta rajusti. Onhan meillä takuut vai miten se oli? Nyt pankkiirit keräävät satoaan koronnostoilla kun ovat ensin kansalaisille syöttinsä syöttäneet nolla korolla.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin jo toivottavasti puolue, joka uskaltaa suhtautua kriittisesti eurostoliittoon. Suomi ei ainakaan sillä tienaa sano Jyrki Käteinen mitä tahansa. Tilastot ovat hurjaa katsottavaa
Euro on tosiaan ollut katastrofi parhaimmin EU aluella pärjäävät maat jotka älysivät pysyä eurosta erossa ja hyvin menee myös Norjalla joka älysi pysyä ETA -sopimuksessa kun ei ollut hinkua päästä päätämään asioista niinkuin Suomi mukamas pystyisi vaikuttamaan sen enempää.
Joutuukohan Ranska nyt EU:n kovaan prässiin ja laittamaan taloutensa kuntoon vai pakotetaako vaan Suomi kiristämään ja leikkaamaan taloutensa kuntoon että on taas varaa lähettää tukipaketteja niitä pyytäville?