Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) budjettiesitys on nostanut esiin julkisen talouden valinnat velkaantumisen hillitsemiseksi. Vajaan miljardin euron sopeutusesityksessä korostuvat muun muassa kehitysyhteistyöleikkaukset, kuntien valtionosuuksien karsiminen, leikkaukset Kela-korvauksiin, eduskunnan joululahjarahojen poistaminen sekä kotoutumiskorvausten karsiminen.
Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä.
”Julkisen talouden tilanne on heikentynyt edelleen keväästä. Luottoluokitustamme alennettiin heinäkuussa, ja nyt näyttää siltä, että velkaantumista ei saada hallintaan ilman vähintään miljardin euron lisäsopeutusta. En halua kiristää verotusta. Siksi ehdotan sopeutuksen toteutettavaksi kokonaan toissijaisia menoja karsimalla. En ehdota leikkauksia valtion ydintehtäviin”, valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa.
Hallitus kaavailee isoja leikkauksia muun muassa yritystukiin, kuntien valtionosuuksiin ja kehitysapuun.
Ajatuspaja EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö hyväksyy leikkaukset erityisesti kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin sekä hyväksyy niin sanotun juustohöylän käytön, mutta torjuu koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset. Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin.
Valtion byrokratian menot kansalaisten syynissä
Kaikkein valmiimpia kansalaiset ovat menoleikkauksiin, jotka kohdistuvat ministereiden, eduskunnan, presidentin kanslian ja valtion virkamiehistön kuluihin sekä puoluetukeen.
EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen perusteella suomalaisten enemmistö näyttää vihreää valoa kehitysyhteistyömäärärahojen pienentämiselle, kun vastaajista 61 prosenttia olisi valmis leikkaamaan tästä erästä paljon tai jonkin verran. Myös yrityksille kohdentuvien elinkeinotukien leikkaaminen kerää enemmistön hyväksynnän. Yritystukien leikkauksia kannattaa 63 prosenttia vastanneista.
Puolet vastanneista (49 prosenttia) leikkaisi paljon tai jonkin verran maahanmuutosta ja kotouttamisesta.
Esitetystä 34 mahdollisesta leikkauskohteesta vain kuuden kohdalla enemmistö ei leikkaisi niistä lainkaan.
Useimpien kohteiden kohdalla suomalaisten enemmistö siis hyväksyisi sen, että leikataan ”vain vähän”. Tämä antaa tukea menojen niin sanotulle juustohöyläleikkauksille eli sille, että lähes kaikista kohteista säästetään vähän. Ajatusta tukee myös se, että 52 prosenttia antaa tukensa ”leikkauksille kokonaisuutena”.
Koulutuksesta ja turvallisuudesta ei olla valmiita tinkimään
Tietyistä menoeristä vastaajat eivät ole valmiita leikkaamaan.
Selkeästi Kela-korvaukset sekä koulutus ja tutkimus ovat tällaisia menoeriä. Vain 16 prosenttia olisi valmis karsimaan Kela-korvauksista, ja korkeakoulujen (17 %) sekä tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tuntuville leikkauksille (16 %) ei löydy tukea.
Vähiten tukea leikkauksille suomalaiset antavat poliisin ja rajavartiolaitoksen, peruskoulun, toisen asteen opetuksen, varhaiskasvatuksen ja liikenneväylien menoeriin.
”Tulokset kertovat, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kahta eri kategoriaa: osa menoista nähdään melko kivuttomasti leikattavina, toisia pidetään suorastaan pyhinä. Kehitysyhteistyön sekä poliittisten esikuntien määrärahojen leikkaukset istuvat kansalaismielipiteeseen, mutta koulutukseen, turvallisuuteen ja soteen koskeminen koetaan kielteisesti”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.
Kullaksen mukaan hallituksen liikkumatila määräytyy juuri näiden rajojen sisällä.
”Juustohöylä moniin kohteisiin voi olla poliittisesti viisaampi väline kuin suuret iskut koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Velkaantuminen huolettaa tutkitusti kansalaisia, mutta hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkoihin kohdistuvia säästöjä ei hyväksytä.”
Purran budjettiesitys sisälsi muun muassa seuraavat leikkauskohteet:
- kehitysyhteistyön leikkaus (105 miljoonaa euroa)
- kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvausten leikkaus (167 miljoonaa euroa)
- kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien leikkaus (150 miljoonaa euroa)
- sosiaali- ja terveysministeriön myöntämien valtionavustusten leikkaus (100 miljoonaa euroa)
- Kela-korvausten leikkaus (90 miljoonaa euroa)
- yliopistoindeksin jäädytys (59 miljoonaa euroa)
- tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden tuen noston lykkääminen vuoteen 2035 (56 miljoonaa euroa)
- eduskunnan ”joululahjarahoista” luopuminen (40 miljoonaa euroa)
- palveluhenkilöstön rajaaminen varustamoiden miehistötuen ulkopuolelle (36 miljoonaa euroa)
- opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien valtionavustusten leikkaus (35 miljoonaa euroa)
- vapaan sivistystyön leikkaus (20 miljoonaa euroa)
- opetushallituksen lakkauttaminen (15 miljoonaa euroa vuonna 2027)
- pakolaiskiintiön lakkauttaminen (6 miljoonaa euroa).
