Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi toimeenpanee kevään puoliväliriihen linjauksia ja sisältää valtiovarainministerin ehdotuksen uusiksi sopeutustoimiksi, joiden avulla hallitus yrittää saada valtion velkasuhteen vakautumaan vaalikauden lopulla.
Ilman uusia sopeutustoimia julkisen talouden velka olisi valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman ennusteen perusteella nousemassa yli 90 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2029.
Velkaantumista ovat lisänneet muun muassa vaikea taloustilanne ja korkomenojen nousu. Vaikka talouden ennustetaan toipuvan, väestön ikääntyminen jatkuu ja turvallisuuteen tarvittavat lisäpanostukset pysyvät tulevina vuosina huomattavan suurina.
Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on päättänyt julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla vahvistavista toimenpiteistä.
”Julkisen talouden tilanne on heikentynyt edelleen keväästä. Luottoluokitustamme alennettiin heinäkuussa, ja nyt näyttää siltä, että velkaantumista ei saada hallintaan ilman vähintään miljardin euron lisäsopeutusta. En halua kiristää verotusta. Siksi ehdotan sopeutuksen toteutettavaksi kokonaan toissijaisia menoja karsimalla. En ehdota leikkauksia valtion ydintehtäviin”, valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa.
Yritystuista ja T&K-menoista leikataan rajusti
Yritystukia karsitaan rajaamalla palveluhenkilöstö merenkulun miehistötuen ulkopuolelle. Lisäksi Business Finlandin T&K-valtuuden alentaminen vähentää yritystukien määrää.
T&K-rahoituslakia päivitetään niin, että valtion T&K-rahoituksen 1,2 prosentin tavoite siirretään vuoteen 2035. Samalla T&K-rahoituksen lisäyksen kohdentumisessa painotetaan entistä voimakkaammin kasvua tukevia aloja.
Vuodelle 2026 kohdentuva säästö olisi 80 miljoonaa euroa, josta 24 miljoonaa euroa toteutuu yliopistojen indeksijäädytyksellä, 25 miljoonaa euroa kohdennetaan Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen, 11 miljoonaa euroa Business Finlandin avustusvaltuuksiin ja 20 miljoonaa vähennetään aiemmin kohdentamattomasta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta.
Vuodelle 2027 kohdentuva säästö olisi 160 miljoonaa euroa, joka kohdentuisi vastaavasti kuin vuoden 2026 säästö.
Kehitysyhteistyöstä ja järjestöiltä leikataan
Varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta hallitus aikoo vähentää 65 miljoonalla eurolla. Vuonna 2027 säästö kasvaisi 100 miljoonaan euroon.
Myös kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten määrärahatasoa alennetaan 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi humanitaariseen katastrofiapuun puoliväliriihessä tehty 10 miljoonan euron lisäys perutaan.
Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat laskennalliset kotoutumiskorvaukset lakkautetaan. Määrärahasäästö olisi arviolta 167 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Lisäksi lakkautetaan kiintiöpakolaisten ottaminen Suomeen. Tästä vuodelle 2026 kohdentuvat määrärahasäästöt olisivat yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa ja vuodelle 2027 noin yhdeksän miljoonaa euroa.
Yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen myönnettäviin avustuksiin tehdään 100 miljoonan euron tason leikkaus. Taiteen ja kulttuurin edistämiseen sekä liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettua rahoitusta alennetaan 35 miljoonalla eurolla.
Kuntien valtionosuudet laskevat
Hallitus on päättänyt hallitusohjelmassa, kevään 2023 lisätoimissa ja edelleen keväällä 2024 merkittävistä leikkauksista valtionhallinnon toimintamenoihin.
Osana uusia sopeutustoimia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan 150 miljoonan euron leikkaus. Tarkoituksena ei ole leikata perusopetuksesta vaan kohdentaa säästöt muun muassa byrokratian vähentämiseen.
Uusien sopeutustoimien seurauksena valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on vajaa 100 miljoonaa euroa kuntataloutta heikentävä. Kuntien toimintamenot ovat yhteensä yli 20 miljardia euroa.
Nykymuotoinen Opetushallitus lakkautetaan vuoden 2027 alusta ja Opetushallituksen säilytettävät toiminnot siirretään osaksi opetus- ja kulttuuriministeriötä. Syntyväksi määrärahasäästöksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Yliopistojen rahoituksesta säästetään
Yliopistojen indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2026 ja 2027. Vuonna 2026 vaikutus olisi noin 59 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 noin 112 miljoonaa euroa.
Valtion tekemien veromuutosten myötä kasvanutta kirkollisverotuottoa vastaavasti vähennetään rahoitusta evankelis-luterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle kirkolle yhdeksällä miljoonalla eurolla.
Eduskunnan niin sanotun joulurahakäytänteen lakkauttaminen tuo noin 40 miljoonan euron säästön.
Lisäksi valtiovarainministeriö ehdottaa, että hallitus käynnistää toimenpidekokonaisuuden, jolla asuntorahoituksen takausvastuita vähennetään ja kasvua rajoitetaan merkittävästi.
Rohkea veto lakkauttaa (valtavaa) hallintoa ja samaan aikaan puuttua yritystukiin.
Ei Suomen kansantaloudella tähän nykyiseen menoon ole ollutkaan varaa enää vuosiin.
Huoltosuhteen heikentyessä kyseiset leikkaukset ovat myös oikeudenmukaisuus-kysymys. Miten paljon keskiluokasta voidaan repiä irti veroina ?