Hallituksen säästötavoite ei näytä toteutuvan. Valtio ottaa ensi vuonna velkaa 12,2 miljardia euroa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2025 talousarvioksi sekä siihen liittyviksi lakiesityksiksi. Vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat noin 89 miljardia euroa ja tulot 77 miljardia euroa, jolloin budjetti on 12 miljardia euroa alijäämäinen.
Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta ei näytä toteutuvan. Julkisen talouden alijäämä nousee jo 3,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun tavoitteena on ollut vain korkeintaan yhden prosentin alijäämä.
Vuoden 2025 talousarvion loppusumma on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2024 on budjetoitu.
Menojen kasvu johtuu pääasiassa hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistuksesta sekä lakisääteisistä ja sopimusperusteisista indeksitarkistuksista. Esimerkiksi eläkkeet nousevat indeksikorotusten vuoksi ja hävittäjähankinnat lisäävät valtion menoja ensi vuonna.
Samaan aikaan menoja vähentävät hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovitut uudistukset ja säästöt, jotka pienentävät menoja noin 1,8 miljardilla eurolla.
Hallitus on aikoo vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla, ja kevään kehysriihessä päätettiin kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimista. Vuoden 2025 talousarvioesitys toteuttaa näitä päätöksiä, eikä se sisällä päätöksiä uusista sopeutustoimista.
Hallitus seuraa yhdeksän miljardin euron säästötavoitteen toteutumista ja on valmis reagoimaan tarvittaessa korvaavilla toimenpiteillä, mikäli kokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta tasosta.
Eduskunnan on määrä hyväksyä vuoden 2025 talousarvio täysistunnossaan joulukuussa, jolloin tehdään lopulliset päätökset valtion budjetista.
Valtiovarainministeri: Sopeutuksista on pidettävä kiinni
Suomi korjaa liiallisen alijäämän ilman EU-menettelyä, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra. Ministeri korostaa, että sopeutustoimien täydestä toimeenpanosta tulee pitää kiinni.
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto julkaisi maanantaina 23. syyskuuta uuden riippumattoman talousennusteen.
”Julkisen talouden alijäämäluvut ovat kautta linjan heikentyneet. Viime vuoden alijäämä pysyi edelleen alle kolmen prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen, tosin vain hiuksenhienosti. Tänä vuonna alijäämä nousee jo 3,7 prosenttiin, ja se pysyy vielä ensi vuonna viitearvon yläpuolella”, Purra sanoo.
Komissio arvioi kesällä Suomen täyttävän alijäämäkriteerin, mutta totesi myös arvioivansa tilannetta uudelleen syksyllä. Komission arvio Suomen julkisen talouden tilanteesta on odotettavissa marraskuun lopulla.
Ministeri Purran mukaan komissio tarkastelee tällöin alijäämäviitearvon ylityksen vähäisyyttä, väliaikaisuutta ja poikkeuksellisuutta. VM:n arvion mukaan ylitys on poikkeuksellinen ja väliaikainen.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi maanantaina 23. syyskuuta luonnoksen Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelmaksi 2025–2028. Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelman 10. lokakuuta ja suunnitelma toimitetaan EU:lle.
”Erityisesti on huomioitava, että luonnoksessa hallitus suunnittelee ensi vuodelle 2,9 prosentin alijäämää. Tänä vuonna ylitys ei kuitenkaan ole ennusteen mukaan vähäinen”, Purra sanoo.
Suomi korjaa liiallisen alijäämän ilman menettelyä
Kun otetaan huomioon komission kesällä muun muassa Espanjan kohdalla tekemät päätökset, voidaan todeta, että vaikka ylitys ei olekaan vähäinen, liiallisen alijäämän menettelyn (EDP) käynnistäminen ei tässä kohtaa olisi Suomenkaan kohdalla hyödyllistä, Purra sanoo.
”Sopeutus, joka Suomelta vaadittaisiin mahdollisessa EDP-menettelyssä, toteutuu ilman lisätoimia.”
Hallitus teki keväällä lisätoimia EDP-menettelyn välttämiseksi tuolloin vallinneen tilannekuvan mukaan. Toimien mittaluokka on EU:n mittakaavassakin merkittävä, karkeasti 4,5 miljardia euroa eli 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, Purra kertoo.
”Emme usko, että tätä suurempaa sopeutusta ensi vuodelle EU:kaan meiltä vaatisi. Lisäksi on hyvä huomioida, että jo aiemmin päätetyt puolustusinvestoinnit kohdistuvat merkittävästi ensi vuoteen. Sopeutus on ensi vuonna muissa menoissa siis huomattavan suurta.”
”Ratkaisu EDP:n osalta on kuitenkin EU:n käsissä.”
Keskipitkän aikavälin suunnitelma ei muuta hallituksen talouspolitiikan linjaa
Purran mukaan hallituksen jo päättämät toimet tälle hallituskaudelle ovat merkittäviä ja parantavat olennaisesti Suomen julkisen talouden tilannetta. Tämä on kuultu myös komissiosta, kun komission kanssa on kesän aikana virkamiestasolla valmisteltu Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelmaa.
Vaikka tässä suunnitelmassa esitetäänkin, että Suomi hakee sopeutuskauden pidennystä seitsemään vuoteen, suunnitelma tehdään kuitenkin vuosiksi 2025-2028, eikä se muuta hallituksen talouspoliittista linjaa tai sisällä uusia toimia.
”Samalla on kuitenkin selvää, että nyt tehty julkisen talouden sopeutus ei tule riittämään. Suomen julkisen talouden sopeutustarve on merkittävä, jotta velka-aste saadaan kestävällä tavalla laskuun. Vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus tekee uuden keskipitkän aikavälin suunnitelman. Lienee selvää, että merkittäviä sopeutustoimia tullaan tarvitsemaan myös silloin.”
Hallituksen loppuinfo budjettiriihestä on katsottavissa Yle Areenasta. Paikalla tiedotustilaisuudessa ovat hallituspuolueiden johtonelikko, eli pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra, opetusministeri Anders Adlercreutz ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Nyt olisi korkea aika suomalaisten ryhtyä realisteiksi.
Ilman riittävää kansantalouden suorituskykyä emme voi ylläpitää sellaista järjestelmää, johon ei ole varaa.
Veroasteen nostaminen johtaisi todennäköisesti jo verotulojen pienentymiseen.
Lafferin käyrä on valitettavan osuva mittari verotuksesta ja tosiasiat eivät muutu, vaikka pyydettäisiin miten mieluisia asiantuntijoita muuta kertomaan.
Ei ole uusi asia, että perheyrityksien on vaikea saada jatkajia ja lähes KAKSIKYMMENTÄ vuotta jatkuneen talouden taantuman aikana luulisi poliitikkojen jo heränneen.
Ainoa tapa saada asiat kuntoon on se, että työn tekeminen on KAIKISSA tilanteissa kannattavampaa kuin se että etsittäisiin kaikessa rauhassa uutta työtä, jos jaksaa/huvittaa.
Pitäisi myös katsoa mitä sellaiset kansantaloudet, joiden suorituskyky on samaa luokkaa kuin Suomen ovat valmiit kustantamaan kansalaisilleen.
Edelleen meidän on korkea aika noudattaa Kööpenhaminan kriteereitä EU-jäsenmaalle, eli valtiokapitalismin on päätyttävä ja markkinoiden on annettava toteuttaa kaikki se missä ovat julkista sektoria parempia, eli kurssi kohti ”Yövartijavaltiota.”
Demokratiassa kannattaa vaatia tuhatta jos haluaa saada edes sata.