Vain viikkoja sitten Summa Defence myönsi itse, ettei sen kassa riitä edes kahdeksi kuukaudeksi ilman uutta rahaa. Vaihtoehtojen joukossa oli konkurssi.
Perjantaina yhtiö kertoi solmineensa lainasopimuksen kahdeksan miljoonan euron siltarahoituksesta ruotsalaisen Largus Holding AB:n kanssa. Rahoittajan määräysvaltaa käyttää Erik Salén, ja sijoitusyhtiö kuuluu Salénin perheomisteiseen sijoituspiiriin.
Siltarahoitus paikkaa lyhyen aikavälin maksuvalmiutta ja käyttöpääomaa sekä ostaa aikaa, jonka kuluessa yhtiö valmistelee pysyvämpiä järjestelyjä omaan ja vieraaseen pääomaan.
Siltarahoitus on lyhytaikaista, väliaikaista lainaa, joka kattaa rahoitustarpeen siihen asti kunnes pysyvämpi rahoitus järjestyy. Siltarahoitusta käytetään esimerkiksi silloin, kun yhtiö odottaa osakeantia, joukkovelkakirjalainaa tai yrityskaupan toteutumista, mutta tarvitsee rahaa jo ennen sitä.
Uusi rahoitus ei ole Summa Defencen takuuvarma pelastusrengas. Siltarahoituksen hintalappu on nimittäin päätähuimaavan korkea.
Lainalle maksetaan 14 prosentin vuotuista korkoa, ja sen päälle tulee vielä kuuden prosentin prosentin järjestelypalkkio lainan pääomasta.
Laina erääntyy jo 3. heinäkuuta, eli aikaikkuna on lyhyt. Jos yhtiö maksaa lainan takaisin ennen eräpäivää, takaisin maksetusta pääomasta peritään vielä 10 prosentin palkkio.
Markkina otti uutisen vastaan helpotuksena. Yhtiö ilmoitti rahoituksesta torstaina ennen pörssin sulkeutumista, ja osake nousi samana päivänä 4,4 prosenttia. Perjantaina nousu jatkui 12,3 prosentilla.
Reaktion mittakaava kertoo enemmän lähtötilanteesta kuin järjestelyn ehdoista. Yhtiön osakkeesta oli kuukaudessa sulanut 46 prosenttia ja vuodessa yli 95 prosenttia, joten sijoittajat hinnoittelivat osaketta käytännössä kaatumisriskin kautta.
Sitä taustaa vasten kaksinumeroinen päivänousu on lähinnä eloonjäämisuutisen kuittaus.
Lainasta voi tulla osakkeita
Siltarahoitus on rakennettu muunneltavaksi. Mikäli 24. kesäkuuta kokoontuva varsinainen yhtiökokous antaa hallitukselle tarvittavan valtuutuksen ja muut ehdot täyttyvät, laina korkoineen ja palkkioineen voidaan muuntaa vaihtovelkakirjalainaksi tai kuitata osakkeita vastaan 0,20 euron osakekohtaisella hinnalla.
Vaihtovelkakirjalaina tarkoittaa lainaa, joka voidaan sovitulla hinnalla muuttaa yhtiön osakkeiksi koron takaisinmaksun sijaan. Tällöin rahoittajasta tulee velkojan sijaan omistaja, ja istuvien osakkeenomistajien omistus laimenee.
Toteutuessaan muunto siirtäisi lainan erääntymisen vuoden 2027 maaliskuun lopulle. Se antaisi yhtiölle selvästi enemmän liikkumavaraa kuin heinäkuinen takaraja.
Ehdollisuus on tiukka. Jos yhtiökokous ei myönnä valtuutusta tai hallitus ei suuntaa vaihtovelkakirjalainaa Largukselle 3. heinäkuuta mennessä, pääoma korkoineen ja palkkioineen on maksettava käteisellä takaisin viimeistään 4. heinäkuuta. Käytännössä yhtiön kohtalo on kytketty yhtiökokouksen päätökseen.
Pidemmän aikavälin ratkaisuksi yhtiö kaavailee merkintäoikeusantia, jonka merkintähinta vastaisi samaa 0,20 euroa. Antia ei kuitenkaan ole päätetty, vaan se riippuu yhtiökokouksen valtuutuksista, markkinatilanteesta ja hallituksen erillisistä päätöksistä.
Yhtiön oma arvio rahoituksen kantavuudesta on varovainen. Siltarahoituksen jälkeen maksuvalmiuden lasketaan riittävän arviolta noin kolmesta viiteen kuukauteen, riippuen toimitusaikatauluista ja siitä, toteutuvatko suunnitellut maksu- ja rahoitustoimet. Yhtiö myöntää suoraan, ettei järjestely poista tarvetta pysyvämmälle ratkaisulle.
Kasvu söi kassan
Summa Defencen ahdingon juuri ei ole kysynnän puute vaan sen vastakohta. Tilauskanta ja toimitusprojektit ovat kasvaneet vuonna 2026 ennakoitua voimakkaammin, ja juuri se on syönyt käyttöpääoman.
Logiikka on tuttu nopeasti kasvavista teollisista yhtiöistä. Materiaalit on ostettava, palkat maksettava ja pääoma sidottava keskeneräisiin projekteihin kauan ennen kuin asiakas maksaa laskunsa. Kasvava tilauskanta näkyy ensin menoina, vasta myöhemmin katteena.
Kassaa rasittavat lisäksi konsernin tappiolliset liiketoiminnot ja rahoitusrakenteen velvoitteet. Osa liiketoiminnoista on yhä kehitys- tai kasvuvaiheessa eikä tuota positiivista kassavirtaa.
Yhtiö on jo ryhtynyt karsimaan rönsyjään. Toukokuussa se aloitti strategisen arvioinnin osasta tytäryhtiöitään ja myi uusiutuvan energian yhtiö Rasol Oy:n tämän johdolle. Kauppahinta oli 5 000 euroa, ja järjestelystä kirjattiin noin kahden miljoonan euron arvonalentuminen vuoden 2025 tilinpäätökseen. Hinta kertoo karusti, millaisesta neuvotteluasemasta myyjä toimi.
Summa Defence on suomalainen puolustus- ja turvallisuusteknologiakonserni, joka syntyi kesäkuussa 2024 pohjoispohjalaisten sijoittajien Aktiiviomistajat-yhteenliittymän aloitteesta. Yhtiön strategia on yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: koota suomalaisia puolustus- ja kaksikäyttöteknologian yrityksiä saman katon alle ja rakentaa niistä kansainvälisesti skaalautuva toimija.
Yhtiön pörssitaival on ollut alusta asti kivinen. Yhtiö nousi pörssiin kesäkuussa 2025 käänteisellä listautumisella, jossa First North -yhtiö Meriaura Group osti Summa Defencen osakekannan perinteisen listautumisannin sijaan.
Sen jälkeen tielle ovat mahtuneet korkea johdon vaihtuvuus, syksyn 2025 ohjeistuksen lykkäys ja osakkeen romahdus.
Toimitusjohtaja Robert Blumberg on luotsannut yhtiötä huhtikuusta 2026, ja talousjohtajaksi nimitettiin samoihin aikoihin Petter Ruda. Johdon vaihdokset osuvat vaiheeseen, jossa yhtiön taloudellinen liikkumavara on ollut kapeimmillaan.
Seuraava testi tulee nopeasti. Yhtiökokous päättää 24. kesäkuuta valtuutuksista, joista riippuu, kääntyykö kallis siltalaina osakkeiksi vai lankeaako se maksuun heinäkuun alussa.
