EKP:n neuvosto päätti torstaina nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Talletuskorko, pankin tärkein ohjauskorko, nousi 2,25 prosenttiin.
Kyseessä on ensimmäinen koronnosto sitten syyskuun 2023, ja se kääntää viime vuoden kevennyslinjan päinvastaiseksi.
Päätöksen taustalla painaa Lähi-idän sota. Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa 3,2 prosenttiin, kun energian hinnat nousivat vuodessa 10,9 prosenttia. Myös pohjainflaatio nousi 2,5 prosenttiin huhtikuun 2,2 prosentista.
Tuoreissa ennusteissaan EKP odottaa inflaation olevan keskimäärin 3,0 prosenttia tänä vuonna, 2,3 prosenttia ensi vuonna ja 2,0 prosenttia vuonna 2028. Kasvuarvioita pankki sen sijaan laski. Euroalueen talous kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vain 0,1 prosenttia.
Pääjohtaja Christine Lagarde kertoi tiedotustilaisuudessa, että päätös oli yksimielinen eikä kokouksessa edes käsitelty muita vaihtoehtoja. Nosto oli hänen mukaansa vastaus merkittävään energiasokkiin.
Tuttuun tapaansa ennalta keskuspankki ei sitoudu mihinkään.
Lagarde toisti pankin etenevän kokous kerrallaan datan varassa, koska epävarmuus on suurta. Hän myönsi sodan painavan talouskasvua ja kertoi lyhyen aikavälin inflaatio-odotusten nousseen.
Markkinoilla päätös ei juuri heiluttanut kursseja, sillä nosto oli hinnoiteltu täysin etukäteen, ja alkureaktio jäi vaimeaksi. Euro tosin heikkeni iltapäivällä kohti 1,15 dollarin tasoa, mihin vaikutti myös Yhdysvaltain odotettua kovempi tuottajahintadata.
Nordea odottaa talletuskoron nousevan kolmeen prosenttiin
Nordeassa torstain liike nähdään vasta avauksena. Pankin pääanalyytikko Jan von Gerich kommentoi päätöstä tuoreeltaan viestipalvelu X:ssä ja totesi keskuspankin nostaneen korkoa odotetusti vartilla. Hänen mukaansa ”etenkin uusien pohjainflaatioennusteiden valossa lisää koronnostoja on vielä tulossa”, joskaan nostojen aikataulusta EKP ei vielä tässä vaiheessa halua sanoa kovin paljon.
EKP nosti odotetusti ohjauskorkoaan vartilla, ja etenkin uusien pohjainflaatioennusteiden valossa lisää koronnostoja on vielä tulossa, vaikka EKP ei näiden nostojen aikataulusta haluakaan vielä tässä vaiheessa sanoa kovin paljon.
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) June 11, 2026
Pankin ennuste on linjassa twiitin kanssa. Von Gerich ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu odottavat yhteensä neljää peräkkäistä 25 korkopisteen nostoa, jotka veisivät talletuskoron kolmeen prosenttiin lokakuussa. Sen jälkeen koron odotetaan pysyvän paikallaan ennustejakson loppuun eli vuoden 2027 päätökseen saakka.
Perustelut löytyvät hintapaineiden laajenemisesta. Pohjainflaatio on ylittänyt kahden prosentin tavoitteen jo yli neljän vuoden ajan, työmarkkinat ovat kireät ja talous on osoittautunut odotettua sitkeämmäksi.
Edes sodan päättyminen ei pankin arvion mukaan muuttaisi kuvaa ratkaisevasti. Merkkejä laajemmista hintapaineista oli näkyvissä jo ennen konfliktia, joten kiristystarve ei välttämättä poistuisi tulitauonkaan myötä.
Seuraava nosto voi tulla nopeasti. Ellei talouden vire heikkene selvästi lisää, laajenevat hintapaineet tuovat Nordean mukaan uuden 25 korkopisteen noston jo heinäkuun kokouksessa. Riskit neljän noston perusuralle ovat tosin alasuuntaisia.
Näkemys on selvästi markkinoita haukkamaisempi. Ennen kokousta markkinat hinnoittelivat heinäkuun nostolle vain noin kolmanneksen todennäköisyyden, ja vasta syyskuun nosto oli täysin hinnoissa. Koko loppuvuodelle hinnoittelu sisälsi yhteensä noin 2,6 nostoa.
Myös OP Pohjola uskoo ladun olevan nyt auki uusille koronnostoille.
”Näkemyksemme mukaan EKP:lla on paineita jatkaa koronnostoja inflaatiotilanteesta johtuen. Ennakoimme seuraavaa ja nykynäkymällä viimeistä 25 korkopisteen koronnostoa syyskuun kokoukseen, jolloin saadaan keskuspankin seuraavat talousennusteet ja EKP:n jäsenistöllä on kattavampi kuva euroalueen talous- ja inflaatiotilanteesta”, toteaa OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Hännikäisen mukaan seuraavan koronnoston aikaistuminen heinäkuulle on mahdollista, jos keskuspankki päättää edetä koronnostoissa etupainotteisesti.
Kaikki eivät usko pitkään koronnostojen sykliin
Kilpailijoiden joukosta löytyy varovaisempia ääniä. Deutsche Bankin Euroopan-pääekonomisti Mark Wall piti päätöstä merkittävänä hetkenä, sillä EKP on ensimmäinen suuri keskuspankki, joka vastaa energiasokkiin korkoja nostamalla. Syklin pituuteen hän suhtautuu kuitenkin epäillen ja arvioi, ettei kiristysvara ulotu pitkälle.
Kasvukuva tukee epäilijöitä. Alkuvuoden kasvu jäi 0,15 prosenttiin, kun ennusteissa oli 0,3 prosentin kasvu, ja ostopäällikköindeksit viittaavat siihen, että talous voi supistua kuluvalla neljänneksellä.
Keskuspankin omat luvut puhuvat silti lisänostojen puolesta. Perusurassa inflaatio ylittää tavoitteen vielä ensi vuonnakin, mikä antaa haukoille ammuksia, vaikka neuvosto ei tulevista liikkeistä lupaile.
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 23. heinäkuuta ja sen jälkeen 10. syyskuuta. Sitä ennen ratkeaa, mihin suuntaan energian hinnat ja Lähi-idän tilanne kehittyvät, eli juuri ne muuttujat, joihin koko kiristyssykli nyt nojaa.
