Markkinat alkoivat hinnoitella Iranin-sodan loppua. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti peruvansa torstai-illaksi suunnitellut iskut Iraniin ja kertoi rauhanneuvottelujen edenneen Iranin ylimmän johdon hyväksyttäviksi.
Truth Social -palvelussa julkaistun ilmoituksen jälkeen Trump tarkensi Valkoisessa talossa, että sopimusasiakirjat ovat hänen mukaansa lähes lopullisessa muodossaan. Allekirjoitus voisi presidentin mukaan tapahtua ”mahdollisesti Euroopassa” jo lähipäivinä.
Osakemarkkinoiden reaktio oli raju.
S&P 500 -indeksi nousi torstaina 1,75 prosenttia 7 394 pisteeseen, Dow Jones vahvistui 1,86 prosenttia lukemaan 50 848 ja teknologiapainotteinen Nasdaq kipusi 2,54 prosenttia 25 809 pisteeseen.
Kaikille kolmelle indeksille päivä oli vahvin sitten huhtikuun 8. päivän, jolloin Yhdysvallat ja Iran sopivat ensimmäisestä tulitauostaan.
Suhdanneherkkä PHLX-puolijohdeindeksi pomppasi peräti 7,9 prosenttia, mikä oli sen suurin päivänousu sitten huhtikuun 2025.
Aasiassa ralli jatkui perjantaina. Japanin Nikkei 225 vahvistui 4,3 prosenttia ja Etelä-Korean Kospi peräti 8,3 prosenttia.
Öljymarkkinoilla liike kävi vastakkaiseen suuntaan, sillä Brent-laatu halpeni noin 89 dollariin tynnyriltä ja Yhdysvaltain WTI jatkoi laskuaan torstaisen 2,6 prosentin pudotuksen jälkeen. Hinnat painuivat kahden kuukauden pohjalukemiin.
Keskeinen kysymys on Hormuzinsalmi, joka on ollut käytännössä suljettuna helmikuun 28. päivänä alkaneesta sodasta lähtien. Trumpin mukaan maailman tärkein öljyväylä avataan heti, kun sopimus on allekirjoitettu. Siihen saakka Yhdysvaltain laivastosaarto pysyy voimassa.
Teheran ei vahvista läpimurtoa
Iranista kuului torstaina kahdenlaista viestiä. Ulkoministeriön edustajan mukaan Teheran ei ole tehnyt lopullista päätöstä sopimuksesta. Samana päivänä maan asevoimien johto ehti ilmoittaa Hormuzinsalmen täydellisestä sulkemisesta ja varoittaa, että salmeen pyrkiviä aluksia kohti avataan tuli.
Ulkoministeriön tiedottaja Esmail Baghaei on aiemmin tyrmännyt Trumpin toiveikkuuden toteamalla, ettei kukaan voi väittää allekirjoituksen olevan käsillä. Iranilaisviranomaiset ovat kiistäneet presidentin väitteet sopimuksen läheisyydestä toistuvasti.
Neuvoteltu kehys olisi luonteeltaan aiesopimus. Se jatkaisi tulitaukoa 60 päivällä, avaisi Hormuzinsalmen ja siirtäisi Iranin ydinohjelmaa koskevat yksityiskohtaiset neuvottelut myöhempään vaiheeseen. Pysyvästä rauhasta ei siis vielä olisi kyse.
Kuvio on nähty ennenkin, mikä kielii syystä olla varovaisuuteen. Toukokuun lopulla Trump kertoi sopimuksen olevan pitkälti neuvoteltu, mutta vain päiviä myöhemmin osapuolet iskivät jälleen toisiaan vastaan. Kesäkuun alussa Iran katkaisi yhteydenpidon välittäjien kautta ja vannoi sulkevansa salmen kokonaan, mikä nosti öljyn hintaa hetkessä yli seitsemän prosenttia.
Öljy ratkaisee inflaation suunnan
Sijoittajalle sodan päättymisessä on kyse ennen kaikkea energiasta. Hormuzinsalmen sulku on kuristanut maailman öljymarkkinoita ja nostanut Yhdysvaltain inflaation korkeimmalle tasolleen vuosiin.
Ennen sodan syttymistä helmikuun lopulla Brent maksoi noin 70 dollaria tynnyriltä, joten nykyhinnassa on yhä tuntuva sotapreemio.
Huoli ulottuu järjestöihin asti. Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Kansainvälisen energiajärjestön johtajat varoittivat kesäkuun alussa yhteislausumassaan polttoaineturvallisuuden ja markkinaolojen riskeistä, jos merikuljetukset eivät palaudu normaaleiksi ennen kesän kysyntähuippua.
Torstain kurssireaktio kertoo, kuinka paljon patoutunutta riskinottohalua markkinoilla on. Puolijohdeyhtiöiden raju pomppu ja Aasian vientipörssien nousu hinnoittelevat maailmankaupan normalisoitumista, vaikka pöydällä on toistaiseksi vain määräaikainen aselepo ja avoin ydinkiista.
Ratkaisevaa siis on, lähtevätkö tankkerit oikeasti liikkeelle.
