YIT sopi viime viikolla islantilaisen atNorthin kanssa datakeskuksen suunnittelusta ja rakentamisesta Kouvolan Myllykoskelle. Urakan arvo yhtiölle on noin 300 miljoonaa euroa.
Infra-segmentin tilauskanta oli kesäkuun lopussa 901 miljoonaa euroa ja laski hieman ensimmäisestä neljänneksestä. Yksi kauppa siis kääntää segmentin kannan suunnan kertaheitolla.
Konsernin koko tilauskanta oli kesäkuun lopussa 3 010 miljoonaa euroa. Kouvolan urakka kirjautuu vasta heinä–syyskuun lukuihin, joten se ei näy vielä puolivuosikatsauksessa.
Datakeskus toteutetaan Design and Build -mallilla, jossa urakoitsija vastaa suunnittelusta, rakennus- ja taloteknisistä töistä sekä käyttöönoton varmistamisesta. Rakennustyöt käynnistyivät heti, ja kohteen on määrä valmistua vuoden 2027 loppuun mennessä.
”Datakeskusinvestointien kasvava maailmanlaajuinen tarve konkretisoituu kiihtyvällä tahdilla”, kirjoitti toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa puolivuosikatsauksessa. Vuodesta 2024 lähtien yhtiö on palkannut datakeskustiimiinsä yli sata työntekijää.
Vanhat tehdasalueet vetävät puoleensa datakeskuksia
Myllykosken vanha paperitehdasalue kertoo siitä, mihin Suomen datakeskusinvestoinnit ohjautuvat. Kouvolan seudulle on rakentumassa tai vireillä useita datakeskuksia, kaikki alasajettujen tehtaiden tuntumaan.
Kouvolan sopimusta edelsi kesäkuussa XTX Marketsin kolmas datakeskushanke Kajaanissa.
”Hanke vahvistaa kykyämme vastata nopeasti kasvavaan tekoäly- ja HPC-kapasiteetin kysyntään Pohjoismaissa”, sanoi toimituksista vastaava Toni Germano atNorthilta. HPC tarkoittaa suurteholaskentaa.
Infra-segmentin rullaava 12 kuukauden liikevaihto oli kesäkuun lopussa 548 miljoonaa euroa, ja se on kasvanut vuodesta 2024 lähes 40 prosenttia. Segmentin oikaistu liikevoittomarginaali ylitti toisella neljänneksellä neljä prosenttia.
Kouvolan datakeskus käyttää uusiutuvaa energiaa, ja ylijäämälämpö on tarkoitus ohjata esimerkiksi paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Sijoituspaikan valintaan vaikuttavat sähkön saatavuus ja hinta sekä viileä ilmasto, jotka ovat pitäneet Suomen kilpailukykyisenä pohjoismaisessa vertailussa.
Tulosrivi on yhä pakkasella
Sijoittajat ovat ottaneet uutiset vastaan ripeästi. YIT:n osakekurssi on noussut viikossa yli 17 prosenttia.
Tilauskannan vahvistuminen ei näy vielä tuloksessa. Toisella neljänneksellä liikevaihto nousi 472 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 456 miljoonasta ja oikaistu liikevoitto 19 miljoonaan euroon 14 miljoonasta.
Katsauskauden tulos jäi tammi–kesäkuussa 46 miljoonaa euroa tappiolliseksi, kun vuotta aiemmin tappiota kertyi seitsemän miljoonaa. Osakekohtainen tulos heikkeni -0,22 euroon -0,05 eurosta. IFRS-raportoinnissa tappio oli 61 miljoonaa euroa vertailukauden 18 miljoonasta.
Tulosta painoivat ei-strategisten erien käyvän arvon muutokset, joista 21 miljoonaa euroa kohdistui Tripla Mall Ky:öön ja yhdeksän miljoonaa OP Vuokrakoti Ky:öön. Nettorahoituskulut olivat alkuvuonna 29 miljoonaa euroa.
Velkaantumisaste nousi kesäkuun lopussa 91 prosenttiin vuodentakaisesta 84 prosentista, ja korollinen nettovelka oli 618 miljoonaa euroa. Yhtiö laski toisella neljänneksellä liikkeeseen 150 miljoonan euron vakuudellisen vihreän joukkovelkakirjalainan ja lunasti kesäkuussa 2027 erääntyvän lainansa.
Asuminen Suomi -segmentti teki alkuvuonna yhdeksän miljoonaa euroa oikaistua liiketappiota, kun viime vuoden vastaavalla jaksolla se ylsi kahden miljoonan euron liikevoittoon. Uusia omaperusteisia asuntohankkeita ei käynnistetty toisella neljänneksellä lainkaan, ja Suomen asuntomarkkina on jatkunut historiallisen heikkona viidettä vuotta peräkkäin.
Urakoinnin ohuet katteet asettavat uutiselle mittasuhteet. Infran runsaan neljän prosentin marginaalilla laskettuna Kouvolan hanke tuottaisi liikevoittoa noin 12 miljoonaa euroa, ja summa jakautuu puolentoista vuoden ajalle. YIT ohjeistaa koko vuoden oikaistuksi liikevoitokseen 70–100 miljoonaa euroa.
