Murros voi olla erittäin hyödyllinen asia, kun se tekee aiemmin vaikeista tehtävistä helppoja ja siirtää painopistettä niukkuudesta runsauteen. Tämä on teknologisten vallankumousten tunnusmerkki. Tämä näkökulma kertoo myös paljon siitä, mitä osakemarkkinoilla tapahtuu. Toisinaan se kertoo siitä, mitä markkinoilta jää huomaamatta.
Kun uutta runsautta syntyy, toimitusketjuihin muodostuu uusia pullonkauloja. Tekoälyn tuottaman tiedon tai ohjelmistokoodin määrä voi muuttua datakeskusten laskentatehon tai piikiekkojen niukkuudeksi. Vain tarkastelemalla koko riippuvuuksien ketjua voimme nähdä, mihin uudet pullonkaulat syntyvät.
Tekoälyn tapauksessa kyse on yhtä paljon teollisesta kuin digitaalisesta maailmasta. Sähkö, rakentaminen, kehittyneet laitteet ja harvinaiset raaka-aineet nousevat kaikki esiin.
Jokainen pullonkaulan omistaja tietää, että juuri siinä on hyvä olla. Pullonkaulaussa on kasvattaa tarjontaa laskematta hintoja tai nostaa hintoja kysynnän heikkenemättä. Joissakin tapauksissa sekä hintoja että volyymejä voivat nostaa samaan aikaan.
Tekoälyn fyysisissä toimitusketjuissa on kolme keskeistä pullonkaulaa: muisti, laskentateho ja datakeskukset.
Muisti
Tekoälyjärjestelmät tarvitsevat valtavia määriä dataa. Se on tallennettava ja sitä on pystyttävä käyttämään nopeasti. Tämä on tehnyt muistista ja erityisesti suuren kaistanleveyden HBM-muistista kriittisen komponentin.
Kysyntää ohjaavat kasvavat tekoälykuormat. Mallien kouluttaminen ja ajaminen suuressa mittakaavassa edellyttävät, että dataa voidaan siirtää ja tallentaa tehokkaasti.
Muistisirujen valmistajat, kuten Samsung Electronics ja SK Hynix, investoivat reippaasti vastatakseen tähän kysyntään. Niiden rooli jää usein vähemmän näkyväksi kuin ohjelmistoyhtiöiden, mutta se on aivan yhtä tärkeä. Muistin suorituskyvyn rajoitteet voivat nopeasti muuttua myös tekoälymallien kyvykkyyden rajoitteiksi.
Laskentateho
Jos muisti mahdollistaa tekoälyn, laskentateho määrittää sen rajat.
Nykyaikaiset tekoälymallit vaativat jatkuvasti lisää laskentatehoa. Tämä lisää kysyntää erikoistuneille siruille, jotka pystyvät käsittelemään rinnakkaisia laskentatehtäviä.
Nvidia on saavuttanut johtavan aseman yhdistämällä laitteiston ohjelmistoekosysteemiin, joka vahvistaa sen kilpailuetua. Samalla TSMC on puolijohteiden toimitusketjun ytimessä, sillä se valmistaa monia maailman kehittyneimmistä siruista.
Kehitys ei kuitenkaan riipu pelkästään suunnitteluinnovaatioista. Se edellyttää myös kykyä valmistaa tuotteita suuressa mittakaavassa. Se taas vaatii merkittäviä pääomia, teknistä osaamista ja aikaa.
Datakeskukset
Datakeskukset vievät tekoälyvallankumousta eteenpäin, mutta mikä pitää datakeskukset käynnissä? Tekoäly toimii viime kädessä fyysisen infrastruktuurin varassa. Datakeskuksissa malleja koulutetaan ja otetaan käyttöön. Ne yhdistävät laskentatehon, tallennuskapasiteetin ja verkkoyhteydet suuressa mittakaavassa.
Jokainen uusi tekoälymallien sukupolvi tarvitsee edellistä enemmän laskentatehoa ja enemmän sähköä. Kun tekoälyn käyttö yleistyy, myös tarve infrastruktuurille kasvaa.
Energiasta voi tulla yhtälön tärkein osa. Luotettavan sähkön saatavuus vaikuttaa yhä enemmän siihen, minne datakeskuksia sijoitetaan ja miten ne suunnitellaan.
Tämä kytkee tekoälyn kehityksen laajempiin kysymyksiin energian saatavuudesta ja fyysisistä resursseista – aiheisiin, joita ei perinteisesti ole yhdistetty ohjelmistovetoiseen innovaatioon.
Ohjelmistojen niukkuuden loppu?
Yleisen käsityksen mukaan tekoäly voi mullistaa yritysohjelmistojen markkinaa laajasti. Jos tekoälyagentti pystyy rakentamaan, yhdistämään ja ylläpitämään liiketoiminnan työkaluja, miksi yritykset maksaisivat jatkossa erillisistä sovelluksista?
Tämä on syytä ottaa vakavasti. Tekoäly tekee jo nyt koodauksesta, oppimateriaaleista ja luovasta tuotannosta aiempaa runsaampaa. Kun näin tapahtuu, arvo voi siirtyä ohjelmistotoimittajilta käyttäjille.
Vaikka monien ohjelmistoyhtiöiden arvo laskisi, joillakin on etuja, jotka kestävät. Koodin tuottaminen voi helpottua, mutta luotettava data, turvalliset maksujärjestelmät, sääntelyosaaminen, asiakassuhteet ja syvä integroituminen työnkulkuihin voivat muuttua entistä arvokkaammiksi. Valikoivuus korostuu, ja erot yhtiöiden välillä kasvavat.
Suurimmassa vaarassa ovat yhtiöt, joiden tuotteet ovat vain pieni lisäkerros toimintoja, jotka voidaan kopioida nopeasti.
Jos yhtiö yhdistää ohjelmistonsa muihin kestäviin kilpailuetuihin, se voi olla edelleen erinomainen sijoituskohde etenkin, jos osakemarkkinat eivät tunnista niiden todellista arvoa. Shopifyn pienkauppiaille suunnattu verkkokauppainfrastruktuurin tai Adyenin maksualustan arvo voi kasvaa tekoälyn välittämässä maailmassa vähentymisen sijaan.
Tekoälymurroksen muoto
Tekoälyn kehittyessä sen vaikutukset ulottuvat sekä digitaaliseen että teolliseen maailmaan.
Hyötyjät eivät todennäköisesti rajoitu yhteen luokkaan. Osa rakentaa malleja ja sovelluksia. Toiset mahdollistavat järjestelmiä, joista nämä mallit ovat riippuvaisia.
Tämän eron ja näiden kahden ryhmän välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen voi olla tärkeää sijoittajien arvioidessa, missä arvo syntyy pitkällä aikavälillä.
Tekoälyvallankumouksessa ei ole kyse vain koodista. Se on myös infrastruktuuria ja teknistä kapasiteettia, jotka tekevät koodin luomisesta, tallentamisesta ja käsittelystä mahdollista.
Fraser Thomson
Sijoitusasiantuntija, Baillie Gifford
