Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard ei jätä vuosikertomuksessa epäselväksi, mihin hän aikoo Nokiaa viedä.
”Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaamme ovat tekoälyn tuoman murroksen eturintamassa. Jo sen tuomat ensimmäiset sovellukset ovat kasvattaneet merkittävästi investointeja
datakeskuksiin ja niin sanottuihin tekoälytehtaisiin”, Hotard toteaa.
Vuonna 2025 Nokia keräsi tekoäly- ja pilvipalveluasiakkailta yli 2,4 miljardin euron tilaukset. Se on kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, kun mukaan lasketaan helmikuussa 2025 hankittu Infinera. Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaiden osuus konsernin liikevaihdosta on toistaiseksi kuusi prosenttia, mutta Verkkoinfrastruktuurin liikevaihdosta jo 14 prosenttia.
Kohdemarkkinan kehitys on nopeaa. Nokia arvioi tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaiden palveltavan kohdemarkkinan kasvaneen 28 prosenttia 17 miljardiin euroon vuonna 2025. Perinteisten viestintäpalvelujen tarjoajien kohdemarkkina kasvoi kaksi prosenttia.
Hotardin tausta selittää osaltaan painotusta. Ennen Nokiaa hän johti Intelin datakeskustuotteita ja sitä ennen HPE:n suurteholaskenta- ja tekoälybisnestä. Nokia haki toimitusjohtajakseen nimenomaan henkilön, joka tuntee datakeskusmarkkinan sisältäpäin. Teleoperaattoritaustaa Hotardilla ei ole, mikä on verkkolaiteyhtiön johtajalle poikkeuksellista.
2,5 miljardin euron optinen osto
Infineran yritysosto 2,5 miljardin euron kauppahinnalla on ollut strategian konkreettisin yksittäinen liike.
Hotard kuvaa vuosikertomuksessa, miten Nokia on fokusoinut toimintaansa vastatakseen tähän kehitykseen vahvistamalla portfoliotaan optisissa verkoissa Infineran yritysoston myötä. San Josessa päämajaansa pitänyt yhtiö toi Nokialle vahvan jalansijan hyperskaalaajien keskuudessa, oman indiumfosfidipuolijohteiden tuotantolaitoksen Kaliforniassa ja merkittävästi parannetun markkina-aseman Pohjois-Amerikassa.
Yhdeksän maailman kymmenestä suurimmasta hyperskaalaajasta käyttää nyt Nokian optisia verkkoja. Markkinaosuudella mitattuna Nokia on kaupan jälkeen maailman toiseksi suurin optisten verkkolaitteiden toimittaja noin 20 prosentin osuudella. Edellä on ainoastaan kiinalainen Huawei.
”Olemme lisäksi tuoneet markkinoille 800G ZR/ZR+ -koherentit, kytkettävät moduulit, investoineet uuteen optisten komponenttien tuotantolaitokseen ja julkaisseet
tekoälynatiiveihin arkkitehtuureihin soveltuvan 7220 IXR -alustan”, Hotard toteaa.
Tuotevalikoimaa on siis laajennettu nopeasti useaan suuntaan samanaikaisesti.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevaihto kasvoi viime vuonna yhteensä 23 prosenttia kahdeksaan miljardiin euroon. Infineran tuoma lisäliikevaihto selittää valtaosan kasvusta, mutta Nokia raportoi orgaanisenkin kehityksen optisissa verkoissa olleen vuoden jälkipuoliskolla vahvaa.
Segmentin liikevoittomarginaali laski kuitenkin 11,7 prosentista 9,8 prosenttiin, mikä kertoo integraatiokustannuksista ja kilpailullisesta hinnoittelupaineesta.
Nokia tavoittelee Infinerasta 200 miljoonan euron vuotuisia synergiahyötyjä vuoteen 2027 mennessä. Toteutuessaan ne nostaisivat marginaalin lähemmäs pitkän aikavälin tavoitetta, joka on 13–17 prosenttia vuoteen 2028 mennessä.
Kilpailu datakeskusten verkkolaitemarkkinoilla on tosin kovaa. Arista Networks, Cisco ja Juniper kilpailevat samoista asiakkaista, ja hyperskaalaajat ovat vaativia neuvottelijoita. Suuria tilauksia voi tulla nopeasti, mutta katetta niistä on vaikea puristaa.
Miljardi Nvidialta – mitä sillä saa?
Optisten verkkojen rinnalla toinen merkittävä strateginen liike on lokakuussa 2025 julkistettu kumppanuus Nvidian kanssa. Nvidia sijoittaa miljardi Yhdysvaltain dollaria Nokiaan ja saa vastineeksi 2,9 prosentin omistusosuuden. Yhteistyön ytimessä on tekoälynatiivien radioverkkojen eli niin sanottujen AI-RAN-verkkojen kehittäminen.
Nokian radioverkkojen laskenta-alustaksi tulee Nvidian ARC-Pro-teknologia perinteisten erikoispiirien sijaan. Vuosikertomuksen mukaan Nokia oli ensimmäinen toimittaja, joka toi markkinoille kaupallisen tason AI-RAN-ratkaisuja 5G Advanced- ja 6G-verkkoihin.
Kumppanuus on strategisesti kiinnostava, mutta tulosvaikutuksiltaan vielä kaukana. Matkapuhelinverkot-segmentti oli vuonna 2025 Nokian kipupiste: liikevaihto laski neljä prosenttia 7,8 miljardiin euroon ja liikevoittomarginaali painui 2,8 prosenttiin. Nokia on menettänyt Yhdysvalloissa merkittäviä 5G-sopimuksia kilpailijoilleen Ericssonille ja Samsung Networksille.
Nvidia-kumppanuuden lupaus on siinä, että tekoälyliikenteen kasvu alkaa asettaa radioverkkoihin uudenlaisia vaatimuksia viiveen, kapasiteetin ja energiatehokkuuden osalta. Jos tämä lupaus realisoituu, Nokia on hyvin asemoitu. Jos ei, miljardi dollaria ostaa lähinnä optista näkyvyyttä ja brändiarvoa.
Mitä numerot kertovat kokonaisuudesta?
Nokian liikevaihto kasvoi vuonna 2025 kolme prosenttia 19,9 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto oli noin kaksi miljardia euroa ja vapaa kassavirta 1,5 miljardia.
Segmenttien välillä on kuitenkin isoja eroja.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti kasvoi prosentin 2,6 miljardiin euroon mutta paransi liikevoittomarginaaliaan tuntuvasti 13 prosenttiin edellisen vuoden kahdeksasta.
Teknologian liikevaihto puolestaan laski 22 prosenttia 1,5 miljardiin euroon, joskin sen liikevoitto oli edelleen 1,1 miljardia euroa. Patenttilisensointiliiketoiminnan tuloutus vaihtelee sopimusten uusimissyklien mukaan, joten yksittäisen vuoden notkahdus ei välttämättä kerro trendistä.
Vuodelle 2026 Nokia tavoittelee 2,0–2,5 miljardin euron vertailukelpoista liikevoittoa. Pidemmän aikavälin tavoite vuoteen 2028 on 2,7–3,2 miljardia euroa. Verkkoinfrastruktuurin liikevaihdon odotetaan kasvavan 6–8 prosenttia vuodessa ja optisten sekä IP-verkkojen 10–12 prosenttia.
Uusi rakenne, vanhoja kipupisteitä
Vuoden 2026 alussa voimaan astunut toimintamalli yksinkertaistaa Nokian rakenteen kahdeksi pääliiketoiminta-alueeksi: Verkkoinfrastruktuuri ja Mobiili-infrastruktuuri. Samalla perustettiin erillinen Portfolioliiketoiminnot-segmentti niille liiketoiminnoille, jotka eivät tue strategisia painopisteitä. Nokia aikoo päättää näiden liiketoimintojen tulevaisuudesta vuoden 2026 aikana.
Lisäksi Nokia ilmoitti neljän miljardin dollarin investointisuunnitelmasta Yhdysvaltain tuotanto- ja tutkimustoimintaan Donald Trumpin hallinnon kanssa yhteistyössä. Summa tulee Infineran 2,5 miljardin euron kauppahinnan päälle. Panostuksen kohteena ovat tekoälyvalmiiden verkkotuotteiden kehitys ja valmistus.
Hotard luottaa siihen, että Nokia pystyy erottautumaan kilpailijoistaan vertikaalisella integraatiolla.
”Laitteista ohjelmistoihin ulottuva vertikaalinen integraatio mahdollistaa energiatehokkuuden, skaalautuvuuden ja luotettavuuden”, hän kirjoittaa vuosikertomuksessa ja lisää näiden ominaisuuksien merkityksen korostuvan ”entisestään tekoälyinfrastruktuurin kysynnän kasvaessa”.
Mielenkiintoinen on myös Hotardin havainto siitä, miten valtasuhteet ovat muuttumassa. ”Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaat ovat yhä kasvavissa määrin verkkoteknologian kehityksen suunnannäyttäjiä”, hän toteaa. Tämä tarkoittaa, että hyperskaalaajat eivät enää ole pelkästään Nokian asiakkaita vaan yhä enemmän teknologian kehityssuuntaa määrittävä voima.
Nokia uskoo pystyvänsä tuomaan näiden asiakkaiden kanssa kehitetyt innovaatiot myöhemmin teleoperaattoreiden ja yritysten käyttöön.
Nokian kokonaiskannattavuus nojaa vahvasti radioverkkoliiketoiminnan paranemiseen, sillä segmentti tuottaa edelleen yli 40 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Matkapuhelinverkkojen 2,8 prosentin marginaali on kuitenkin kaukana tavoitetasosta.
