Suomessa kovin listautumiskuhina ajoittui juhannuksen ympärille, kun noin kahden viikon sisällä tapahtui kolme listautumisantia. Myötätuulen odotetaan jatkuvan myös vuoden toisella puoliskolla.
PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta selviää, että Suomessa toteutui vuoden 2026 ensimmäisellä puolivuotiskaudella yhteensä kuusi listautumistransaktiota, joista neljä oli listautumisanteja ja kaksi listautumisia jakautumisten myötä. Yhteensä näissä neljässä listautumisannissa myytiin uusia ja olemassa olevia osakkeita 176 miljoonan euron arvosta.
Listautumistransaktioita oli lukumääräisesti saman verran kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana, mutta listautumisannit lisääntyivät ja myös kerättyjen varojen määrä kasvoi noin 53 miljoonalla eurolla.
Vuoden 2026 ensimmäinen listautumisanti Suomessa toteutui huhtikuun alussa, kun kaupankäynti alkoi sarjayhdistelijä Aurooran osakkeilla Helsingin pörssin päälistalla. Yhtiö keräsi annista yli 40 miljoonan euron bruttovarat.
Kesäkuussa markkina vilkastui ja listautumisanteja oli yhteensä kolme. Sijoitusyhtiö Osuuskunta KPY listautui First North -markkinapaikan Osuuskunnat-segmentille kesäkuun puolessavälissä, ja annin yhteydessä kerättiin varoja noin 10 miljoonaa euroa.
Ohjelmistoyhtiö Reaktor sekä kriittisten viestintälaitteiden kehittäjä Savox puolestaan listautuivat Helsingin päälistalle juhannuksen ympärillä, ja näiden antien yhteydessä myytiin uusia ja olemassa olevia osakkeita noin 120 miljoonalla eurolla.
Ensimmäinen listautumistransaktio nähtiin kuitenkin jo vuoden ensimmäisenä pörssipäivänä. Lassila & Tikanojan osittaisjakautumisen seurauksena Helsingin pörssin päälistalla alkoi tammikuun alussa kaupankäynti jakautumisessa eriytetyn, kiertotalouteen keskittyvän yhtiön osakkeilla Lassila & Tikanoja -nimellä. Jakautumisen jälkeen kiinteistöpalveluihin keskittyvän yhtiön kaupankäynti jatkuu uudella Luotea-nimellä.
Jakautumiset saivat jatkoa helmikuun lopussa, kun Talenomin osittaisjakautumisen seurauksena Talenomista eriytettiin ohjelmistoliiketoimintaan keskittyvä Easor. Easorin pörssitaival alkoi maaliskuun alussa.
”Sumuisen kevään jälkeen pörssin ovet saatiin kunnolla auki juhannuksen tienoilla ja alkuvuodesta tuli listautumisantien määrän näkökulmasta paras puolivuosijakso sitten vuoden 2021. Nyt kesällä listautuneet yhtiöt ovat tietyllä tapaa aallonharjalla, sillä listautujien joukosta löytyy esimerkiksi tekoälyä ja puolustusteollisuutta”, PwC Suomen hallituksen puheenjohtaja ja pääomamarkkinatransaktioista vastaava partneri Sari Elonheimo toteaa.
Elonheimon mukaan aiemmin keväällä listautunut Auroora on myös Helsingin pörssin ensimmäinen puhdasverinen sarjayhdistelijä, kun taas Ruotsissa listattuja tällä liiketoimintamallilla toimivia yhtiöitä on jo useampia.
Norja kerätyissä varoissa kärkeen, Tanska nousi toiseksi
PwC:n mukaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla Pohjoismaissa toteutui yhteensä 24 listautumisantia ja teknistä listautumista, mikä on kahdeksan transaktiota enemmän kuin vuoden 2025 vastaavana ajanjaksona. Varoja kerättiin yhteensä 1,8 miljardia euroa, missä on laskua verrattuna vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla kerättyyn 2,3 miljardiin euroon.
Vuoden 2025 jälkimmäisen puoliskon 5,1 miljardin euron kerättyihin varoihin verrattuna pudotusta on yli 3,3 miljardia euroa, mitä selittää jälkipuoliskolle osunut Verisuren pohjoismaisittain poikkeuksellisen suuri listautumisanti.
Suurin listautumisanti vuoden 2026 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla kerättyjen varojen määrän perusteella oli tanskalaisen kalanrehuratkaisujen tuottaja BioMar Groupin listautumisanti, jossa myytiin uusia ja olemassa olevia osakkeita 419 miljoonalla eurolla.
Tämän ohella isoimpiin listautumisanteihin lukeutuivat norjalaisen merenkulkualan yhtiö Capital Tankersin listautuminen ja sen yhteydessä kerätyt varat, 376 miljoonaa euroa, sekä ruotsalaisen mikrosiruvalmistaja Silex Microsystemsin listautumisanti, jossa myytiin uusia ja olemassa olevia osakkeita 184 miljoonalla eurolla.
Tanskassa kolmen vuoden hiljaiselo listautumisanneissa päättyi, kun ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutui peräti kolme listautumisantia. Tanskassa listautumisantien yhteydessä kerättiin varoja yhteensä 531 miljoonaa euroa, mikä oli Pohjoismaissa toiseksi eniten Norjan jälkeen.
Norjassa listautumisanteja ja teknisiä listautumisia oli yhteensä seitsemän, ja niiden yhteydessä kerättiin varoja kaikkiaan 620 miljoonaa euroa.
Ruotsin markkinalla toteutui kymmenen listautumisantia ja teknistä listautumista, joista viiden transaktion yhteydessä kerättiin varoja yhteensä 437 miljoonaa euroa. Ruotsin kymmenestä listautumisannista ja teknisestä listautumisesta kolme oli Tukholman pörssin päälistalle ja seitsemän kasvumarkkinapaikoille.
Suomi ja Ruotsi olivat samalla tasolla päälistalle tähtäävissä listautumisanneissa, sillä Suomen neljästä listautumisannista kolme oli Helsingin pörssin päälistalle. Islannissa ei ollut lainkaan listautumisanteja tai teknisiä listautumisia.
”Listautumisten yhteydessä kerättyjen varojen määrä palasi normaalille tasolle vuoden 2025 poikkeuksellisen vahvan toisen vuosipuoliskon jälkeen. Listautuneet yhtiöt ovat laajasti eri toimialoilta, joten pörssilistautuminen on selvästikin edelleen varteenotettava vaihtoehto pohjoismaisten yritysten keskuudessa. Pelkästään kesäkuussa Pohjoismaissa toteutui yli 10 listautumistransaktiota, joten yhtiöiden kiinnostusta listautumiseen ja toisaalta sijoittajakysyntää on”, Elonheimo sanoo.
Varsinaisten listautumisantien ja teknisten listautumisten lisäksi Pohjoismaissa toteutui myös yhdeksän listasiirtoa ja siirtoa markkinapaikkojen välillä sekä 13 muuta listautumistransaktiota, kuten käänteisiä listautumisia ja listautumisia jakautumisen yhteydessä.
Alkuvuoden megadiilit maailmalla lupaavat hyvää listautumismarkkinalle
Yhdysvalloissa toteutui kesäkuussa kaikkien aikojen suurin listautumisanti, kun SpaceX listautui Nasdaqiin ja keräsi varoja historialliset 75 miljardia dollaria.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla nähtiin myös muita suuria listautumisia, kuten tekoäly-yhtiö Cerebras Systemsin 5,6 miljardin dollarin listautumisanti Yhdysvalloissa toukokuussa sekä puolustusalan yhtiö Czechoslovak Groupin (CSG) listautuminen Euronext Amsterdamiin tammikuussa. CSG:n listautumisannissa myytiin uusia ja olemassa olevia osakkeita 3,3 miljardilla eurolla.
Maailmalla seurataankin, saadaanko jo vuoden 2026 toiselle vuosipuoliskolle lisää odotettuja suuria listautumisia. Esimerkiksi OpenAI ja Anthropic ovat molemmat ilmaisseet kiinnostuksesta listautua tulevaisuudessa, vaikka mahdollista ajankohtaa ei ole vahvistettu.
Listautumismarkkinan positiivisen vireen arvioidaan myös yleisemmin jatkuvan, vaikka sen nähdäänkin edellyttävän suotuisaa makrotaloudellista ympäristöä ja geopoliittista vakautta. Mahdolliset geopoliittiset tai taloudelliset shokit voisivat siirtää laajempaa listautumisaktiviteettia eteenpäin vuodelle 2027.
Pohjoismainen listautumismarkkina nosteessa pörssinousun siivittämänä
Listautumismarkkina on pysynyt Pohjoismaissa aktiivisena epävarmuustekijöistä huolimatta. Vakautunut inflaatio ja korkotaso sekä tasainen BKT:n kasvu tukevat aktiviteettitasoja.
Pääomasijoittajilla on lisäksi portfolioissaan paljon kypsyneitä yhtiöitä, joista irtautuminen esimerkiksi pörssilistaamisella voi olla ajankohtaista.
PwC:n mukaan pääomasijoitusyhtiöiden odotetaan nyt etsivän irtautumisia myönteisessä markkinassa, minkä arvioidaan johtavan suurempaan määrään listautumisia Pohjoismaissa.
Suomessa toinen vuosipuolisko alkoi pirteästi, kun kaupankäynti kesäkuun lopussa listalleottohakemuksen jättäneen kvanttilaskentayhtiö IQM Quantum Computersin (IQM) osakkeilla alkoi Helsingin pörssin päälistalla heinäkuun ensimmäisellä viikolla.
IQM on ensimmäinen yhtiö, joka listautui samanaikaisesti sekä Nasdaqiin Yhdysvalloissa että Helsingin pörssiin.
”Helsingin pörssi on noussut vuoden alusta noin 10 prosenttia siitä huolimatta, että tälle aikavälille osui Lähi-idän kriisin aiheuttamaa markkinahermoilua. Tästä kuitenkin toivuttiin kohtuullisen nopeasti, ja Helsingin pörssin noin 12 500 pisteen maaliskuun pohjalukemien jälkeen kesäkuussa käväistiin jopa yli 14 500 pisteessä. Alkuvuonna Suomessa nähtiin myös useita merkittävän kokoisia yrityskauppoja, mikä usein osaltaan vaikuttaa myönteisesti myös listautumismarkkinaan”, Elonheimo kertoo.
Elonheimon mukaan nykyiset arvostustasot tukevat edelleen listautumisia, ja kandidaattien lista on vahva, joten arvioimme, että Suomessa jatkuu listautumisissa tänä vuonna sama tahti jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kuin ensimmäisen kuuden kuukauden aikana.
