Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvioi sunnuntaina julkaistuissa kommenteissaan, että Venäjä kutsuu loppuvuonna palvelukseen noin 300 000 sotilasta lisää. Ajoitus on kytketty duuman vaaleihin, jotka järjestetään syyskuun 18.–20. päivänä.
Zelenskyin mukaan Venäjä on menettänyt vuoden alusta 267 000 sotilasta, joista noin 155 000 kaatuneina. Lukuja ei voi vahvistaa riippumattomasti, mutta ne ovat samaa suuruusluokkaa kuin läntiset arviot.
Olennaisempaa sijoittajan kannalta on rekrytoinnin matematiikka. Sopimussotilaita astuu palvelukseen Bloombergin arvioiden mukaan 30 000–35 000 kuukaudessa, ja berliiniläisen SWP-instituutin Janis Klugen laskelmissa määrä riittää korvaamaan noin 9 000 kuukausittain kaatunutta mutta ei kokonaistappioita.
Kreml kiistää valmistelut. Turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev leimasi heinäkuun lopussa liikekannallepanohuhut roskapuheeksi ja ukrainalaiseksi provokaatioksi.
Syyskuussa 2022 Kremlin edustajat vakuuttivat vielä viikkoa ennen osittaisen liikekannallepanon julistamista, ettei sellaista suunnitella.
Washington Postin kolumnisti David Ignatius arvioi tämän vuoden heinäkuun lopussa nykyisen kutsunnan todennäköisyyden vähintään 50 prosentiksi, ja yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan lopullista päätöstä ei ollut elokuun alkuun mennessä tehty.
Kysymys ei siis ole vain siitä, tuleeko kutsu. Kysymys on siitä, mitä kanavaa pitkin se hinnoiteltaisiin.
Kaasukanava on jo kiinni
Vuoden 2022 mallissa vaikutus välittyi energian kautta. Osittaisen liikekannallepanon julistuspäivänä Euroopan pörssit painuivat miinukselle, maakaasu kallistui ja euro heikkeni dollaria vastaan.
Nyt tuo kanava on käytännössä suljettu, sillä EU vahvisti tammikuussa venäläisen kaasun asteittaisen tuontikiellon. LNG-tuonti loppuu kokonaan vuoden 2027 alusta ja putkikaasu syksyllä 2027.
Eurooppalainen kaasu on silti kallistunut rajusti. TTF-hinta liikkui elokuun puolivälissä 62–65 eurossa megawattitunnilta ja on noussut vuoden alusta noin 120 prosenttia.
Nousun taustalla ei ole Venäjä vaan Hormuzinsalmi. Qatarin LNG-lastit ovat jumissa, ja EU:n kaasuvarastot olivat elokuussa noin 62 prosentissa eli mittaushistorian alimmalla tasolla vuodenaikaan nähden.
Sama koskee öljyä. Brent noteerattiin 21. elokuuta noin 94 dollarissa tynnyriltä, ja hintaan sisältyvä sotapreemio tulee Iranin sodasta, ei Ukrainasta.
Liikekannallepano ei myöskään vähentäisi venäläisen raakaöljyn tarjontaa. Kyse olisi työvoiman siirtämisestä rintamalle, ei vientikapasiteetin leikkaamisesta, joten suora vaikutus öljyn hintaan jäisi ohueksi.
Puolustussektori on herkin kohta
Selvin hinnoittelukanava kulkee eurooppalaisten puolustusyhtiöiden kautta. Sektori on koko kevään ja kesän reagoinut rauhanotsikoihin alaspäin ja eskalaatioon ylöspäin.
Saksalainen puolustusjätti Rheinmetall kävi tammikuussa lähes 1 968 eurossa ja noteerattiin 21. elokuuta 1 152,80 eurossa. Kesäkuun alussa osake oli 21 prosenttia pakkasella vuoden alusta, ja yhtenä syynä olivat toistuvat otsikot Ukrainan rauhanneuvotteluista.
Yhtiön oma liiketoiminta on kehittynyt toiseen suuntaan. Tilauskanta nousi alkuvuoden jälkeen ennätykselliseen 80,5 miljardiin euroon.
Liikekannallepano ei kuitenkaan toisi eurooppalaisille valmistajille yhtään uutta tilausta. Se poistaisi näköpiiristä tulitauon, jota sektorin kurssit ovat pelänneet, joten vaikutus kohdistuisi arvostuskertoimiin eikä tulosennusteisiin.
Kertoimissa on jo paljon sisällä. STOXX Europe Aerospace & Defense -indeksin yhtiöt hinnoiteltiin maaliskuussa noin P/E-kertoimella 43x vuoden 2026 ennustetuilla tuloksilla laskettuna, mikä on yli kaksinkertainen taso STOXX Europe 600 -indeksiin verrattuna.
Venäjän oma talous asettaa hankkeelle rajat. Liittovaltion budjetin alijäämä oli alkuvuonna 5,7 biljoonaa ruplaa eli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, 1,7-kertainen vuodentakaiseen verrattuna.
Valtiovarainministeri Anton Siluanov on myöntänyt alijäämän ylittävän budjettilain luvun.
”Jo valmiiksi kiristynyt valtionkassa ei pysty rahoittamaan uutta vakavaa liikekannallepanoa eikä läpimurtoa Donbasissa”, kirjoittivat Foreign Policy -julkaisussa Maksym Beznosiuk ja William Dixon.
Samalla Venäjän työvoimapula kärjistyisi entisestään, kun maalta puuttuu arvioiden mukaan 4,8 miljoonaa työntekijää. Satojentuhansien siirtäminen rintamalle nostaisi palkkapaineita taloudessa, jossa keskuspankki on jo joutunut pitämään korkoa poikkeuksellisen korkealla.
Ilmoitukselle ei jäisi varoitusaikaa
Liikekannallepanon sotilaallinen hyöty on Venäjän kannalta kiistanalainen. Venäläinen sotilasanalyytikko Dmitri Kuznets arvioi heinäkuussa, että liikekannallepano kasvattaisi reservirykmenttien määrää nopeasti. ”Nämä yksiköt eivät kuitenkaan kykenisi toimimaan tehokkaasti”, hän sanoi.
Institute for the Study of War pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona vaiheittaista tai peiteltyä kutsuntaa yhden julkisen julistuksen sijaan. Sijoittajalle se tarkoittaisi hitaasti valuvaa ja tulkinnanvaraista uutisvirtaa, ei syyskuun 2022 kaltaista kertarysäystä.
Hallinnollinen koneisto on jo pystyssä. Venäjällä on käytössä sähköinen kutsuntarekisteri sekä maastapoistumiskielto palvelukseen kutsutuille, ja puolustusministeriön mukaan koulutuskeskukset pystyvät ottamaan vastaan kymmeniätuhansia miehiä erissä.
Uutta asetusta ei edes tarvittaisi. Syyskuun 2022 liikekannallepanoasetuksessa ei ollut päättymispäivää, eikä sitä ole koskaan virallisesti kumottu.
Ensimmäiset kutsutut ehtisivät rintamalle aikaisintaan lokakuun puolivälissä, sillä alkeellisinkin uudelleenkoulutus vie noin neljä viikkoa.
