Keskuspankkien halu kasvattaa kultavarantoja viestii merkittävästä muutoksesta globaalissa reservienhallinnassa geopoliittisen ja taloudellisen epävarmuuden keskellä.
World Gold Councilin (WGC) tuoreimman kyselyn mukaan peräti 95 prosenttia keskuspankeista odottaa maailmanlaajuisten kultavarantojen kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana, ja 43 prosenttia aikoo lisätä omia kultavarantojaan – enemmän kuin koskaan aiemmin kyselyn historiassa.
Tämä kullan hamstraus jatkaa jo kolmatta vuotta kestänyttä trendiä, jossa keskuspankit ovat ostaneet vuosittain yli 1 000 tonnia kultaa, mikä on yli kaksinkertaisesti vuosikymmenen keskiarvoon verrattuna.
Ostobuumi on siivittänyt kullan hinnan ennätyksellisen korkealle, ja tällä hetkellä jalometallin unssihinta hätyyttelee 3400 dollaria.
Taustalla kriisit, hajautus ja inflaatiosuoja
WGC:n kysely nostaa esiin useita keskeisiä syitä kullan kasvaneeseen kysyntään.
Keskuspankit pitävät kultaa vahvana turvasatamana kriisiaikoina, tehokkaana suojana inflaatiota vastaan sekä tärkeänä välineenä salkun hajauttamisessa. Geopoliittinen epävarmuus, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan, on vahvistanut kullan asemaa strategisena omaisuuseränä.
Erityisen aktiivisia ovat kehittyvien markkinoiden keskuspankit, joista lähes puolet aikoo kasvattaa kultavarantojaan seuraavan vuoden aikana. Kehittyneissä talouksissa vastaava osuus on noin viidennes.
Kullan oston rinnalla keskuspankit ennakoivat Yhdysvaltain dollarin roolin maailman reservivaluuttana heikkenevän.
Tämä dedollarisointi tarkoittaa prosessia, jossa valtioiden ja instituutioiden riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista vähennetään kansainvälisessä taloudessa ja rahoitusjärjestelmässä. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että keskuspankit ja valtiot pienentävät dollarimääräisiä valuuttavarantojaan, siirtyvät käyttämään muita valuuttoja kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kasvattavat vaihtoehtoisten omaisuuserien, kuten kullan, osuutta reserveissään.
WGC:n kyselyn mukaan 73 prosenttia keskuspankeista odottaa dollarivarantojen vähenevän maltillisesti tai merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana – enemmän kuin koskaan aiemmin kyselyssä.
Tämä kuvastaa kasvavaa näkemystä siitä, että dollarin ylivalta maailman reservivaluuttana murenee, joskin hitaasti.
Keskuspankit odottavat muiden valuuttojen, kuten euron ja Kiinan renminbin, osuuden kasvavan samana ajanjaksona. Yhdysvaltain dollari-indeksin lasku, huolet Yhdysvaltain julkisen talouden kestävyydestä ja pakotteiden vaikutukset ovat osaltaan vauhdittaneet vaihtoehtojen etsintää.
Vaikutukset: dedollarisointi ja globaali talous
Dedollarisointi ei uhkaa dollarin asemaa välittömästi, mutta sillä on merkittäviä seurauksia maailman rahoitusjärjestelmälle.
Dollarin ja Yhdysvaltain valtionlainojen kysynnän väheneminen voi nostaa Yhdysvaltain lainakustannuksia, vaikeuttaa alijäämien rahoittamista ja aiheuttaa paineita dollarin arvon sekä inflaation suhteen.
Moninapainen reservijärjestelmä, jossa kullalla ja muilla valuutoilla on suurempi rooli, voisi myös lisätä markkinakuria reservivaluuttojen liikkeellelaskijoille ja pakottaa ne korjaamaan taloudellisia epätasapainoja nopeammin.
Toisaalta reservien hajauttaminen voi lisätä riskejä ja volatiliteettia, etenkin jos muutokset reservien allokaatiossa johtavat äkillisiin liikkeisiin valuutta- tai kultamarkkinoilla.
WGC:n kysely alleviivaa keskuspankkien strategian selvää muutosta. Kullan asema turvasatamana ja arvonsäilyttäjänä on vahvistunut viime vuosien kriisien myötä, samalla kun epäilyt dollarin pitkäaikaisesta ylivoimasta kasvavat.
Kun keskuspankit hajauttavat reserviensä rakennetta, globaali rahoitusjärjestelmä voi olla siirtymässä uuteen aikakauteen – aikaan, jossa kulta ja useammat valuutat jakavat reservien painoarvoa entistä tasaisemmin.
Hyvä ja ajankohtainen juttu jälleen kerran, kiitos siitä.
Olisi kiva tietää miten kauan eläkevakuutusyhtiöt ja muut suuret toimijat ympäri maailmaa seuraavat dollarin heikentymistä ennen kuin vähentävät sijoituksia esim. Yhdysvaltalaisiin pörssiyhtiöihin.
Saattaa tietenkin olla, että isojen yhtiöiden täysin globaali liiketoiminta voi jopa hyötyä dollarin heikentymisestä.
En pitäisi mahdottomana myöskään sitä, että Yhdysvalloista tulisi muualle (kasvualoille) sijoituksia, koska amerikkalaiset isot sijoittajat varmasti haluavat turvata pääomansa mikäli dollari jatkaa heikentymistään.
Onko Yhdysvaltain dollarin lasku ja alamäki vain kertaluonteinen välähdys, vai onko tässä jotain paljon pahaenteisempää kuin miltä se näyttää.
Vastaus on mitä ilmeisemmin jälkimmäinen: dollarin heikkeneminen on ollut todellakin sekulaari kehityskulku, joka alkoi yli kymmenen vuotta sitten, mutta kiihtyi vuoden 2022 Ukrainan sodan jälkimainingeissa, kun Yhdysvaltain dollarin aseistaminen käynnisti pakolaisuuden pois dollarista – eli dedollarisaation – kaikissa hallinnoissa, jotka olivat huolissaan joutuvansa SWIFT-pakotteiden kohteeksi.
dollarin purkaminen ei ole vuoden 2024 jälkeen hyödyttänyt yhtäkään tärkeimmistä reservivaluutoista, kuten voisi odottaa fiat-maailmassa, jossa yhden valuutan tappio on toisen valuutan voitto. Sen sijaan kullan osuus IMF:n luokituksessa on kasvanut.
Kourallinen vaikutusvaltaisia toi Bretton Woods -maailman lopun 1970-luvun alussa koska (rahaa jouduttiin USA:ssa painamaan liian kalliin Vietnamin sodan takia enemmän mitä varastoissa oli kultaa (vakuutena), mikä käynnisti kullan vastaisen hallinnon, jonka omaksui inhosta potkiva ja huutava maailma. 50 vuotta myöhemmin, ilman ulkopuolista vaikutusta, maailma, jossa kulta on jälleen reservi”valuutta”, on käytännössä palannut.