Tilastokeskuksen mukaan Suomen kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi huhtikuussa 1,6 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi peräti 10,1 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen.
Teollisuustuotanto kasvoi huhtikuussa kuviossa tarkastelluista päätoimialoista eniten sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon toimialalla, 15,8 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla tuotantoa oli 7,7 prosenttia enemmän ja kemianteollisuudessa 6,0 prosenttia enemmän kuin maaliskuussa. Metsäteollisuudessa tuotantoa kertyi 3,8 prosenttia enemmän verrattuna edelliseen kuukauteen.
Muilla päätoimialoilla tuotanto väheni edellisestä kuukaudesta. Voimakkainta tuotannon lasku oli sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 6,1 prosenttia. Metalliteollisuudessa tuotanto väheni 1,1 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa 0,8 prosenttia verrattuna maaliskuuhun. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 huhtikuussa 2,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tammi-huhtikuun aikana yritysten saamien uusien tilausten arvo oli 6,7 prosenttia vuodentakaista suurempi.
Yritykset saivat huhtikuussa 2025 uusia tilauksia vuodentakaista enemmän paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla ja metalliteollisuudessa.
Aktian pääekonomisti Lasse Corin ilahtuu teollisuusluvuista ja muistuttaa viestipalvelu X:ssä, että Suomen luvut ovat nyt selvästi Tanskaa paremmat.
Suomesta hyviä lukuja #teollisuus'tuotannosta, vuosikasvua 10,1 %! #Ruotsi'ssa niin ikään hyvää kasvua.
— Lasse Corin (@lassecorin) June 10, 2025
Mutta #Tanska. #Lihavuuslääke’buumi loppuu, koska #lääketuotanto tippuu nyt yhtä nopeasti kuin kasvoi muutama vuosi sitten. Maan lääketuotanto on laskenut 38 % huipuista… pic.twitter.com/371Rhp3fKi
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen ilahtuu myös tuotantoluvuista, mutta muistuttaa, että kasvu johtuu osin heikosta vertailukohdasta.
Tuotannon trendi on kuitenkin ylöspäin, kuten Sorjosen jakama kuvaaja osoittaa.
Tehdasteollisuuden tuotanto jatkoi huhtikuussa vahvassa kasvussa ja vain osittain heikon vertailukohdan ansiosta. Jopa trendin mukaan kasvu oli varsin vahvaa, 3,9 % luokkaa. pic.twitter.com/GoZ7EFx6HB
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) June 10, 2025
Huhtikuun myönteiset luvut teollisuudesta eivät kuitenkaan lupaile koko Suomen talouteen vielä kunnon kasvua.
Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan talous kasvaa 0,5 prosenttia vuonna 2025. Vuonna 2026 kasvu vahvistuu 1,5 prosenttiin, ja seuraavana vuonna talous kasvaa 1,6 prosenttia.
”Suomen talouskasvu on hiljalleen virkoamassa, mutta elpymistä jarruttavat kauppasota ja yleinen epävarmuus kansainvälisessä taloudessa”, toteaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala.
Kauppasota ja tavallista suurempi talouden epävarmuus hidastavat Suomen vientiä. Tavarakaupan tullit jäävät korkeammiksi, ja epävarmuus kansainvälisen talouden kehityksestä säilyy suurempana kuin aiempina vuosina.
Aiempaa alemmat korot kuitenkin parantavat investointien kannattavuutta euroalueella, mikä tukee Suomen vientiä vaikeissa olosuhteissa. Lisäksi alempi korkotaso elvyttää viime vuosina romahtaneita investointeja myös kotimaassa.
Työmarkkinoita varjostaa edelleen jo pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne. Hidas talouskasvu rajoittaa työvoiman kysynnän kasvua.
”Työmarkkinat piristyvät vähitellen, kun suhdannetilanne paranee. Työllisyyden kohenemista saadaan kuitenkin vielä odotella, ja työttömyys pysyy edelleen suurena”, kertoo Vanhala.
Inflaatio pysyy vuosina 2025–2027 kuitenkin alle kahdessa prosentissa, Suomen Pankki ennustaa. Kuluvana vuonna kuluttajahintoihin vaikuttavat tuoteverojen korotukset ja energian hintojen lasku. Kevään työehtosopimusneuvottelujen jälkeen sekä nimellisansiot että reaaliansiot kasvavat.
Ennustevuosina yksityisen kulutuksen kasvu elpyy hitaasti, kun kuluttajien luottamus kohenee ja työmarkkinat heräävät hiljalleen. Kotitalouksien ostovoima vahvistuu, koska inflaatio pysyy maltillisena ja korkomenot ovat aiempia vuosia pienemmät.
