Sijoitushuijausten ja niiden yritysten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana sekä Suomessa että kansainvälisesti, kertoo Finanssivalvonta (Fiva) tiedotteessaan.
Sijoitushuijausten yleistyminen näkyy huijauksiin liittyvien yhteydenottojen määrän kasvuna.
Sijoitushuijauksille on tyypillistä, että sijoittajia houkutellaan sijoittamaan epätodellisiin kohteisiin, sijoittajille esitetään epärealistisen suuria tuottoja tai yritetään keinotekoisesti manipuloida markkinoita. Sijoitushuijauksissa pyydetään usein sijoittajia siirtämään rahaa tilille, jota hallinnoidaan sijoittajan puolesta.
Huijauksissa voidaan maksaa tuottoja uusilta sijoittajilta saaduilla rahoilla tai levittää tekaistuja uutisia sijoituskohteesta. Näin yritetään saada kohteen arvoa keinotekoisesti manipuloitua, jotta huijari voi hyötyä kurssiliikkeestä.
Huijari voi usein esiintyä myös pankin tai sijoituspalveluyrityksen edustajana ja pyytää siirtämään rahaa huijarin tilille.
”Sosiaalisen median hyödyntäminen sijoitushuijauksissa on lisääntynyt merkittävästi. Siellä saatetaan mainostaa erilaisia chat-ryhmiä, joissa annetaan sijoitusvinkkejä ja markkinoinnin houkuttelevuutta lisätään esimerkiksi käyttämällä luvatta pääomamarkkinoilla tunnettujen henkilöiden tai toimijoiden nimiä ja kuvia”, toimistopäällikkö Marko Hovi kertoo.
Palveluntarjoajan toimiluvan tarkistaminen on tärkeä varotoimi
Fiva kehottaa sijoittajia varovaisuuteen erityisesti, jos heitä lähestytään odottamattomilla sijoitustarjouksilla tai -vinkeillä. Sosiaalisen median hyödyntäminen sijoitushuijauksissa on lisääntynyt merkittävästi.
Sijoituspalveluja voi tarjota vain toimiluvallinen sijoituspalveluyritys tai pankki sekä lisäksi joidenkin sijoituspalvelujen osalta niihin toimiluvallinen rahastoyhtiö tai vaihtoehtorahaston hoitaja.
Sijoittajan on aina syytä varmistaa Finanssivalvonnan verkkosivuilta palveluntarjoajan toimilupa tai ilmoitus, tai mikäli kyseessä on ulkomainen palveluntarjoaja, vaihtoehtoisesti kyseisen valtion valvojan verkkosivuilta.
Sijoittajille on joskus myös esitetty väärennettyjä todistuksia toimiluvasta.
”Kehotamme sijoittajia huolellisuuteen ja varovaisuuteen. Ei kannata luottaa sosiaalisen median vinkkeihin hyvin korkeissa riskisijoituksissa, vaan hakea aina laajasti tietoa eri lähteistä sijoitusyhtiön taustasta ja luotettavuudesta ja tutustua sijoituskohteeseen huolellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahaa ei tulisi myöskään ikinä siirtää luvattoman palveluntarjoajalle tilille”, Hovi toteaa.
Jos sijoittaja on joutunut tai epäilee joutuneensa sijoitushuijauksen uhriksi, tulisi hänen lopettaa maksut heti ja olla yhteydessä omaan pankkiin. Huijauksesta on syytä tehdä rikosilmoitus poliisille, minkä lisäksi voi hakea tarvittaessa apua Rikosuhripäivystyksestä.
Lisäksi tietoturvaloukkauksesta voi ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle. Finanssivalvonta ei käsittele yksittäisiä huijaustilanteita. Finanssivalvonnalle voi kuitenkin ilmoittaa sijoitushuijauksesta, ja Finanssivalvonta ottaa tarvittaessa yhteydenotoissa esiin tuodut asiat huomioon valvontatoiminnassa.
Finanssivalvonta on aiemmin julkaissut varoitukset kryptoihin liittyvistä huijausyrityksistä ja markkinoiden manipulaatiosta. Finanssivalvonta ylläpitää verkkosivuillaan varoituslistaa sen tietoon tulleista huijauksista ja luvattomista palveluntarjoajista.
Pikamaksuasetus helpottaa rikosten torjunnassa
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi jakaa valvojan huolen: sijoitushuijausten yritykset ovat kasvaneet hurjasti.
”Sijoitushuijauksissa esitellään usein epärealistisen suuria tuottoja ja hyödynnetään todellisista markkinatiedoista rakennettua uskottavaa tarinaa. Rikolliset eivät ole tyhmiä, he kyllä seuraavat, mitä markkinoilla tapahtuu ja mistä naruista milloinkin kannattaa vetää.”
Valitettavasti rikollisilla on kilpailussa aloitteentekijän asema: Tyypillisesti huijarit keksivät uuden keinon, jonka pankit ja viranomaiset yrittävät mahdollisimman nopeasti torpata.
Finanssialan mukaan pankkien keinot torjua huijauksia ovat rajalliset.
Tosin pankit ovat kuitenkin parantaneet kykyään havaita ja torjua myös sijoitushuijauksia.
Ahosniemi kannustaa iskemään suoraan petosten alkulähteille.
”Iso osa huijauksista alkaa somesta, jossa uhri törmää esimerkiksi houkuttelevaan mainokseen. Somejätit ja netin kauppapaikat tulee velvoittaa myös torjumaan huijauksia ja muun muassa poistamaan huijaussivustoille vievät maksetut mainokset.”
Huijausten torjunnassa auttaa lokakuun alkupuolella voimaantuleva pikamaksuasetus. Asetuksen myötä verkkopankki huomauttaa asiakkaalle, jos saajan nimi ja tilinumero eivät täsmää.
Maksunsaajan tilin ja nimen tarkistaminen vähentää sellaisia petoksia, joissa pankin asiakasta huijataan lähettämään maksu väärälle tilille.
Lue myös tämä: Sijoitushuijausten kesä 2025 – näin kaikki eteni
