Kesä 2025 oli sijoitushuijausten osalta erikoinen. Teema on todella tärkeä yhtäältä pääomamarkkinoiden luottettavuuden säilymisen kannalta ja toisaalta lukuisiin yksittäisiin ihmisiin kohdistuvien rikosten tai rikosyritysten kannalta.
Isolle joukolle ihmisiä aiheutuu harmia, vaivaa ja varallisuuden menetystä uudentyyppisestä verkkorikollisuudesta. Mihin digitaalisen avaruuden viesteihin voit luottaa ja mihin et?
Tuota kysymystä joutuu pohtimaan käytännössä jokainen nettiä selaava.
Katsotaan, mitä kesällä oikein tapahtui ja mitä teemasta kirjoitettiin. Näkökulma on osin omakohtainen.
Kesäkuun ilta
Kesäkuun iltana 11.6.2025 sain tiedon, että omaa kuvaani ja nimeäni käytetään sijoitushuijauksessa. Tuona ja seuraavina päivinä sain tiedon usealta ihmiseltä. Samoin törmäsin muiden sijoitusvaikuttajien identiteetillä tehtyihin Facebook-huijausmainoksiin.
Nimissäni tehdyssä mainoksessa houkuteltiin liittymään WhatsApp-ryhmään. Graafisesti tyylikkäässä Facebook-mainoksessa luki tulenlieskojen ja kohti ruudun ylälaitaa sinkoavan kirkkaan vihreän kurssikäyrän kera:
”Nämä neljä osaketta alkavat nousta – älä jää jälkeen! Nämä 4 osaketta ovat räjähtämäisillään! Markkinat liikkuvat nopeasti. Vain harvat tunnistavat hetket, jolloin on aika toimia. Me seuraamme satoja osakkeita reaaliajassa – ja nämä 4 ovat juuri nyt kiinnostavimpia.
Tekninen käännepiste. Analyytikoiden nostamat suositukset. Institutionaalisten ostojen alkuvaihe.
Klikkaa ja liity ryhmään – saat listan heti ja kuulet seuraavat liikkeet ennen muita.”
Mainostekstissä ei ollut kirjoitusvirheitä ja se oli täynnä puoleensa vetäviä argumentteja, miksi juuri tuohon ryhmään kannattaisi liittyä – miksi juuri sinä rikastuisit. Toisaalta, tekstin argumentit olivat juuri niitä, joiden vuoksi hälytyskellojen pitäisi soida.
Kasvokuva oli vuosia vanha, kuten se on monissa muissakin vastaavissa mainoksissa – todennäköisesti siksi, että väärennettyä profiilia ei olisi niin helppo tunnistaa velaprofiiliksi, ja kitkeä bittiavaruudesta automaattisesti ilmiantojen perusteella.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön rikosylikomisario Sakari Tuominen kommentoi jutussamme juhannuksen alla, että sijoituspetokset ovat yleinen ja kasvava ilmiö niin maailmanlaajuisesti, Euroopassa kuin Suomessa ja että tekotavat menevät koko ajan kompleksisemmiksi.
Vuonna 2024 suomalaiset menettivät 84 miljoonaa euroa tietoverkkoavusteisiin petoksiin ja juttuja ilmoitettiin 32 500 kappaletta. Nyt syyskuussa Tuominen arvioi, että tänä vuonna rikoshyödyn määrä ei ainakaan vähene viime vuodesta ja rikosilmoitusten määrä on selvässä kasvussa.
”Mitään selkeää kuukausittaista vaihteluakaan ei ole havaittavissa, joka liittyisi vuodenaikoihin”, Tuominen toteaa. Ilmiö on luvuista havaiten todella iso ja monia koskettava.
Oksaharju saa kiinni Metan Pohjoismaiden johtajan
Hellekausi teki tuloaan. Sain 10.7.2025 viestin sijoituskirjailijalta ja arvopaperivälittäjä Nordnetin osakestrategilta Jukka Oksaharjulta:
”Tiedoksi, että tavoitin hetki sitten Metan Pohjoismaista vastaavan johtajan. Hänelle on nyt toimitettu sellainen aineisto, joka päättää koko huijausepisodin, jos Meta niin haluaa tehdä.”
Tilanne oli ollut se, että vaikka sijoitushuijausmainoksia oli sosiaalisen median alustoilla ilmiannettu käyttäjien toimesta, ne olivat jatkuneet. Kesäkuun juttua tehdessäni yritin olla yhteydessä Metan hallinnoiman Facebook-palvelun kansainväliseen lehdistökeskukseen, mutta viestiini ei vastattu.
On oletettavaa, että Oksaharju sai osaltaan tehtyä asialle jotain niin, että sosiaalisen median palvelu kiinnitti huijausmainosten kitkemiseen aiempaa enemmän huomiota. Oletettavasti kesän edetessä suomalaisten sijoitusvaikuttajien identiteeteillä tehtävien huijausmainosten määrä väheni jonkin verran.
Se ei kuitenkaan tarkoittanut, etteivätkö mainokset ja varsinkin itse huijaukset olisi jatkuneet. Mainos on tapa saada ainoastaan ensikontakti myöhemmin tehtävää luottamuksen rakentamista ja petosta varten.
Varakas eläkeläinen Etelä-Suomesta lähettää viestin
Helteet alkoivat helpottaa. Huijausmainokset olivat muhineet ja osa oli niihin haksahtanut.
Sain tavallisena elokuun arkipäivänä 7.8.2025 tekstiviestin varakkaalta eläkeläiseltä Etelä-Suomesta.
”Hei! En tiedä, onko tämä numero voimassa, mutta ajattelin yrittää. Sain jokin aika sitten WhatsAppiin nimelläsi viestin, jossa tarjouduit sijoitusapuun. Sehän oli huijausviesti, johon lähdin mukaan, hävettää aivan vietävästi.
Lopuksi hoksasin selvittää puhelinnumeroa tarkemmin ja sehän viisas Manhattanille New Yorkiin!
En ole hävinnyt mitään ja olen suoraan kertonut hänen olevan huijari, mutta hän väittää edelleen olevansa Henri Elo. Hänen tarkoitusperänsä on hämärän peitossa.
Toivoisin nyt sinulta viestiä, jossa kerrot että et harrasta moista toimintaa ja voisin välittää viestin hänelle.”
Soitin eläkeläiselle, joka oli todellisuudessa hävinnyt rahaa viisinumeroisen summan, vaikka toisin aluksi väitti. Sovitaan hänen nimekseen vaikka Martti. Hän oli liittynyt kesäkuussa juhannuksen alla mukaan WhatsApp-viestittelyyn tuntemattoman kanssa. Hänestä oli tullut pump & dump -tyyppisen sijoitushuijauksen uhri.
Seuraavassa on otteita huijarin lähettämistä viesteistä Martille.
”Hei, olen Henri Elo. Tervetuloa mukaan! Sinulla on kolmen kuukauden kokeilujakso, jonka aikana jaan tiimimme ostostrategioita – tavoitteena on, että saat niistä tyytyväisen tuoton.
Kolmen kuukauden kokeilujakson jälkeen voit halutessasi jatkaa mukana vakituisena jäsenenä. Jatkamme silloin strategioiden jakamista ja autamme sinua sijoitustavoitteidesi saavuttamisessa pitkäjänteisesti.
Jos et halua jatkaa, voit lopettaa ilman sitoutumista – tärkeintä on, että saat kokeilujaksosta arvoa. hymyilevä emoji”
Näin huijari rakensi luottamusta ja Martti teki ensin pari pientä voitollista kauppaa. Huijari jatkoi ja vastaili Martin kysymyksiin:
”Tää homma on mulle aika selkeä – ollaan sijoitettu jo monta vuotta ja halutaan nyt rakentaa pieni luotettava porukka, jossa jeesataan toisiamme, tienataan yhdessä ja samalla kasvatetaan näkyvyyttä. Tällä hetkellä tarjotaan kolmen kuukauden ilmainen sijoitusneuvonnan kokeilu.
Kun kolmen kuukauden ilmainen kokeilu päättyy, ja jos susta tuntuu että mun neuvot on olleet hyödyllisiä, tehdään kevyt verkkosopimus ja aloitetaan virallinen yhteistyö. Totta kai jatko on ihan täysin sun oma päätös.”
Sitten tuli ison tappiollisen kaupan vuoro. Martti kertoo minulle:
”Sitten sijoitin vajaa 20 000 euroa yhdysvaltalaseen DOGZ-yritykseen, jonka kurssi tipahti lähes saman tien 75 prosenttia.”
Huijari jatkoi: ”Pahoittelen syvästi DOGZ:n laskua ja ymmärrän täysin, kuinka se on vaikuttanut sinuun. Kuten tiedämme, kaupankäynnin ydin on ostajien ja myyjien välinen taistelu.
Kaupankäyntitiimimme selvitysten mukaan olemme onnistuneet selvittämään DOGZ:n laskun syyn:
Kiinalaisten omistama lemmikkitarvikeyritys on häirinnyt monien tahojen voittoja, mikä on johtanut Citron Researchin shorttipositioon. Koska DOGZ ei ole suurikokoinen yritys, sen rahoitus ei pystynyt vastustamaan tätä voimaa.”
Huijarilla on vastaus kaikkeen minun nimissäni. Hän keksii tarinoita kysymyksestä riippuen: ”No joo, tuli siinä ohimennen nähtyä vanha kaverikin kun oli reissussa liikenteessä.”
Tekstistä näkee, että se lienee ainakin osaksi koneen tuottamaa käännöstekstiä tai tekoälyn tuottamaa.
Asiasta tehtiin rikosilmoitus ja poliisi otti sen osaltani tutkintaan rikosnimikkeillä identiteettivarkaus ja kunnianloukkaus. Martille kerroin, että huijariin ei kannata olla yhteydessä. Hänelle oli suositeltu tappiollisen kaupan jälkeen vielä uutta kauppaa UFG-osakkeella 50 000 dollarin sijoitussummalla.
UFG kuten DOGZ ovat kyseessä olevien osakkeiden ISIN-kaupankäyntitunnuksia.
Huijari jatkoi tarinaansa ja painostusta, mutta Martti ei omien sanojensa mukaan enää lähtenyt kelkkaan mukaan.
”Ei hätää, sinun ei tarvitse sijoittaa 50 000 dollaria kuten aiemmin sanoin. Voit sijoittaa esimerkiksi 30 000 tai 20 000 dollaria. Tällöin 60 prosentin voitto tuo sinulle silti yli 10 000 dollarin tuoton, mikä riittää kattamaan suurimman osan tappioistasi.
Jos sitä ei saada kokonaan katettua, minä korvaan loput sinulle tilisiirrolla. Toivon, että voit vielä kerran luottaa minuun. sydänemoji”
Mikä on pump & dump -huijaus?
Martin yhteydenotosta oli kulunut vajaa kaksi viikkoa. Kokenut taloustoimittaja ja kirjailija Karo Hämäläinen päivittää X-palveluun eli entiseen Twitteriin 18.8.2025 viestiketjun, jossa hän kertoo, mistä pump & dump -huijauksessa on kyse:
”Miksi Facebookissa ja Instagramissa on viime aikoina esiintynyt mainoksia, joissa Vesa Puttosen ja Mika Heikkilän kaltaiset tunnetut suomalaiset sijoittajat vaikuttaisivat tarjoavan sijoitusvinkkejä?
Takana on organisoitu pumppaa ja dumppaa -peli, jossa rikolliset pyrkivät hyötymään hyväuskoisista uhreistaan. Ja näköjään onnistuvatkin siinä. Financial Times kertoo tänään, että heinäkuussa sijoittajat, joista suuri osa oletettavasti oli sijoitushuijauksen uhreja, menettivät lähes neljä miljardia Yhdysvaltain dollaria seitsemällä Nasdaqiin listatulla yhtiöllä, joita pumpattiin ja sitten dumpattiin.
Somemainoksilla sijoittamisesta kiinnostuneita henkilöitä pyritään saamaan liittymään Whatsapp-ryhmään. Ryhmässä ”annetaan sijoitusvinkkejä”, siis kerrotaan, että jotain tiettyä osaketta kannattaisi ostaa. Tyypillisesti kohteet ovat sen verran pieniä, että WA-ryhmän voima riittää nostamaan osakekurssia tuntuvasti.
Huijarit itse ovat tietenkin ostaneet osaketta ennen kuin laittavat WA-ryhmään ”ostovinkin”. Kun kurssi on noussut ehkä satoja prosentteja, huijarit alkavat tyhjentää salkkujaan, mikä johtaa kurssin romahtamiseen.
Yksi FT:n esiin nostama esimerkki on Ostin Technology, jonka kurssi nousi huhtikuun puolivälin noin 20 dollarista juhannuksen yli 220 dollariin. Sieltä kurssi putosi muutamassa päivässä kuin kivi alle kymmeneen dollariin.
Perjantaina Ostin Technologyllä käytiin kauppaa 2,5 dollarin osakekohtaiseen hintaan, eli kurssi oli laskenut juhannuksesta melkein 99 prosenttia. Yhtiön markkina-arvo on vain 10 miljoonan euron luokkaa. Sopivan pieni, jotta kurssimanipulaatiolla saa aikaan suuria muutoksia, mutta silti huijareilla on mahdollisuus päästä miljoonavoittoihin, siis rikoshyötyihin.”
Kokenut salkunhoitaja Mika Heikkilä vastaa Hämäläisen päivitykseen:
”Kiitos Karo nostosta. Liian helpot neuvot ovat liian helppoja keinoja vaurastua, eivätkä ole totta. Näköjään keinot monipuolistuvat jatkuvasti.
Ja toistetaan vielä; minä en jaa sijoitusvinkkejä millään nettipalstoilla. Eli joka muuta mainoksessaan väittää, yrittää huijata rahasi.”
Keskustelussa varoitetaan myös deepfake-videoista, joissa tunnettujen henkilöiden kasvoilla ja äänellä saatetaan tuottaa keinotekoisia huijausvideoita.
Toimittaja tekeytyy huijattavaksi
Syksy tekee tuloaan. Alma Median pörssitoimituksen uutispäällikkö Maija Vehviläinen kirjoittaa Arvopaperiin 28.8.2025 laajan artikkelin kokemuksestaan, jossa hän hyppää toimittajana tietoisesti virran vietäväksi, huijareiden pauloihin sosiaalisen median mainoslinkistä.
”Huijarit yrittävät houkutella sosiaalisen median käyttäjiä Whatsapp-ryhmiin. Sain tarkat ohjeet ja ostohinnan, jolla minun olisi pitänyt hankkia huijareiden valitsemaa osaketta. Pump & dump -huijauksissa tavoitteena on saada osakkeen kurssi nousuun, jotta huijarit voivat myydä voitolla”, Vehviläinen kirjoittaa.
Hänen kokemuksessa ja keskustelussa huijareiden kanssa on hyvin paljon samoja piirteitä kuin aiemmin kuvatussa Martin huijauksessa.
Vehviläisen tapauksessa huijarit käyttävät hyväkseen edellä mainitun salkunhoitajan Mika Heikkilän kuvaa, nimeä ja vieläpä Heikkilän edustaman varainhoitoyrityksen nimeä.
”Annan sähköpostiosoitteeni ja klikkaan ”Lähetä”. Pian saan kutsun Whatsapp-ryhmään, jonka nimi on PROPRIUS Sijoitusklubi. Ryhmän profiilikuva muistuttaa Proprius Partnersin logoa kullanvärisellä taustalla. Ryhmän esittelyteksti näkyy olevan kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä. Ryhmässä jäseninä ovat lisäkseni ”Sijoituskumppani”, jonka profiilikuvassa on jakkupukuun pukeutunut nuori nainen sekä kaksi Mika Heikkilää.”
Vehviläiselle annetaan tarkat ohjeet VNTG-lyhenteisen osakkeen ostamisesta. Häntä pyydetään lähettämään huijareille myös kuvakaappaus ostotoimeksiannosta. Kyseessä on vasta kesäkuussa New Yorkin pörssiin listautunut konsultointi- ja muita palveluita tankkeriyhtiöille tarjoava yhtiö, jonka pääkonttori on Singaporessa.
Pump & dump -tyyppisessä huijauksessa kohdeyhtiö on tyypillisesti pieni tai pienehkö ja sen osake on tuntematon ja vähän vaihdettu.
Henri Kolumbiasta kysyy neuvoa
Ai niin, se yksi osake, joka kuvaajassa on mutta josta ei ole vielä mainittu, on kaupankäyntikoodiltaan TMDE.
Tästä ei kukaan anna neuvoa, vaan minun pitäisi neuvoa ”Henriä Kolumbiasta”.
”Hei, saanko kysyä tmde osakkeesta..kun en ymmärrä tarpeeksi. Whatsapp + 57…”, hän kysyy minulle lähettämässään sähköpostissaan elokuun viimeisellä viikolla.
Tai Henriksi hän esittäytyy ja on hänellä suomalainen sukunimikin, jota en tässä julkaise. Kun kysyn taustasta, hän kertoo olevansa eläkeläinen ja asuvansa Kolumbian Medellínissä. Puhelinnumerossa on Kolumbian suuntanumero.
Nimi on todennäköisesti tekaistu. Googlaamalla ei löydy mitään, suomalaisesta numeropalvelusta ei löydy sen nimistä henkilöä. Facebook-profiili löytyy, näyttää passiiviselta ja tekaistulta.
Henrin viestintätyyli ”en tiiä miks” ei vaikuta eläkeläiseltä. On myös todella outoa, että hän haluaa minulta tietoa osakkeesta nimenomaan WhatsAppin kautta, vaikka on saanut tavoitettua minut jo sähköpostilla.
Tämän jälkeen hän yrittää lähettää minulle WhatsApp-viestin, vaikka en antanut siihen sähköpostilla lupaa, jota hän kysyi. Estän hänet WhatsAppissa.
Lähetän hänelle myös linkin, josta voi tehdä rikosilmoituksen, jos häntä itseään on huijattu esimerkiksi minun nimissäni.
Tämän jälkeen hän lähettää viimeisen sähköpostiviestinsä:
”En ole tekemässä, ei ole huijattu, koitan saada neuvoa vain, anteeksi häirintä”
Oletan, että henkilö on mahdollisesti suomalaistaustainen, asuu Kolumbiassa ja yritti saada minua mukaan WhatsApp-rinkiin, jossa huijaaminen on helpompaa kuin sähköpostilla. Samalla viestejäni tai ”neuvojani” olisi mahdollisesti käytetty joidenkin muiden huijaamiseen.
Huijaukset ovat moninaisia ja niitä saatetaan tehdä myös viranomaisen tai pankin nimissä. Niissä saatetaan vedota, että sinun tietoturvasi on uhattu tai pankkitunnuksesi varastettu.
Mielestäni sellaisiin sosiaalisen median ryhmiin – varsinkaan pieniin – tai kahdenkeskisiin keskusteluihin, joissa et tunne ryhmän jäseniä tai keskustelukumppania, ei kannata liittyä. Riskit korostuvat, kun teemana on raha tai rakkaus.
Sekä sijoitushuijauksissa että deittihuijauksissa huijarit pyrkivät siirtämään keskustelun sähköpostista tai deittisovelluksesta nopeisiin yksityisiin viestintäkanaviin, kuten WhatsAppiin, Messengeriin, tekstiviesteihin tai puhelinsoittoihin – aivan kuten ”Henri Kolumbiasta”.
Nasdaq herää
Kauppalehti uutisoi 4.9.2025 otsikolla Hämmentävät sijoitushuijaukset leviävät pörssissä – Nasdaq: Sääntömuutos.
Uutisen mukaan etenkin hiljattain listautuneiden kiinalaisyhtiöiden osakkeilla tehdyt pump & dump -huijaukset saavat yhdysvaltalaisen teknologiapörssi Nasdaqin muuttamaan sääntöjään.
”Nasdaq aikoo muun muassa nopeuttaa pörssin sääntöjä rikkovien pienten yhtiöiden osakkeiden listaltapoistoprosessia, korottaa vaatimusta listautumisannin jälkeisten vapaasti vaihdettavien osakkeiden arvosta sekä vaatia pääosin Kiinassa toimivilta yhtiöiltä vähintään 25 miljoonan dollarin varojen keräämistä listautumisannissa”, Kauppalehti kirjoittaa.
Palataan vielä tässä jutussa mainittuihin osakkeisiin.
Kysyn tekoäly ChatGPT:ltä, mitä yhteisiä piirteitä jutun osakkeilla on. Yhteiset piirteet ovat juuri niitä, jotka ovat tyypillisiä pump & dump -tyyppisissä sijoitushuijauksissa.
Tekoäly kertoo myös mainittujen yhtiöiden toimialoista. ChatGPT:n mukaan UFG, TMDE ja VNTG liittyvät meripolttoaineisiin, bunkkerointiin tai laivatoimialaan. DOGZ on lemmikkituoteyritys ja OST elektronisten näyttöjen komponenttivalmistaja.
On hyvä, että pankit ja osakevälittäjät informoivat asiakkaitaan sijoitushuijauksista. Esimerkiksi Nordnet kertoo kaupankäyntipalvelussaan asiakkailleen, mistä ”pump and dump” -huijauksessa on kyse.
