Sijoitushuijaukset räjähtivät Facebookissa – näin poliisi kommentoi

Sosiaalisen median yhteisöpalvelu Facebookissa on esiintynyt viime viikosta lähtien poikkeuksellisen paljon tietojenkalasteluun tai sijoituspetoksen yritykseen liittyviä mainoksia.

Monelle voi olla vaikea tunnistaa, onko kyseessä aito vai tekaistu postaus. Omalta osaltani ilmiö tuli esiin keskiviikko-iltana 11.6.2025, kun OP Ryhmän päästrategi Lippo Suominen päivitti viestipalvelu X:ssä:

”@AkiPyysing olet aloittanut uudet bisnekset Facebookissa? Tai sitten olet päässyt jonkun uuden huijauksen (sanamuoto loivennettu) kasvoiksi. Face-feedi täynnä tällaisia. Vastaavia myös mm. @EloHenri nimellä.”

Näin Suominen viestitti asiasta viisaasti sijoituskirjoittaja Aki Pyysingille ja allekirjoittaneelle. Kumpikaan meistä ei ollut itse tehnyt mainittuja päivityksiä.
Edelleen olen saanut usealta muulta henkilöltä viestejä nimissäni esiintyvistä huijausyrityksistä. Vastaavasti olen nähnyt omassa Facebook-syötteessä huijauksia muun muassa sijoituskirjailija Jukka Oksaharjun, Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautasen sekä OP Ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallion nimissä.

Kuka tahansa voi haksahtaa

Eilen tätä juttua tehdessäni törmäsin eräässä Facebookin tunnetussa sijoitusryhmässä paljon puhuvaan päivitykseen, jossa nimeltä mainitsematon ryhmän jäsen ja sijoittaja kertoi omasta kokemuksestaan:

”Hävettää oma näppäräsormisuus. Olin kuin Sulo Vilen ja täytin tällaisen FB-mainoksen lomakkeen ja vasta jälkikäteen rupesin miettimään ”oliko liian hyvää ollakseen totta”. Onko kellään tietoa??? Johti WhatsApp-ryhmään nimeltään Arvoklubi.”

Huolestunut mainosta klikannut mietti jatkokommentissaan, eikö Metalla eli Facebookilla ole mitään juridista vastuuta, keitä heidän alustoillaan häärää.

Toinen neuvoi tarkistamaan, onko uhrin Facebook-tilille asennettu haitallisia sovelluksia tai onko se kaapattu.

”Ohjeet löytyvät Facebookista. Tarkista myös tilisi turvallisuusasetukset, ja ota sieltä käyttöön kirjautumisilmoitukset sekä kaksivaiheinen tunnistus.”

Kolmas kertoi, että samantapainen huijaus tuli vastaan osakevälittäjä Nordnetin Rahapodista tunnetun Miikka Luukkosen nimissä. Lisäksi neuvottiin poistumaan kyseisestä Whatsapp-ryhmästä ja ajamaan virustorjuntaohjelma puhelimeen.

Edelleen uhri kommentoi: ”Jää kyllä vaivaamaan kun lomakkeeseen meni puhelinnumerokin. Whatsapp-tilistä sitten vasta huomasin, että ryhmän ylläpitäjät ovat ulkomaisia numeroita. Jäi vaivaamaan, että uskaltaako esim. skannata itseään Nordnettiin, vai vuotaako salasana ja rahat, vai riittääkö Elisan tietoturva torppaamaan. Ketuttaa kuin pientä eläintä.”

Roskapostit ja huijaussoitot saattavat joka tapauksessa lisääntyä, jos on antanut tietojaan huijareille.

Poliisi kommentoi: Tekotavat monimutkaistuvat

Haastattelimme Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön rikosylikomisario Sakari Tuomista.

Tuominen toteaa sijoituspetosten olevan yleinen ja kasvava ilmiö niin maailmanlaajuisesti, Euroopassa kuin Suomessa.

Sijoituspetokset ovat tietojenkalastelun jälkeen vahinkomäärältään kärkitekotapojen joukossa verkkorikollisuudessa. Joissakin tapauksissa toki voi olla kyseessä molemmat rikokset.

”Sosiaalisen median kautta sijoituspetokset saavat usein alkunsa. On mitä erilaisimpia tapoja erehdyttää ihmisiä sijoittamaan kryptoihin tai joihinkin muihin. Siinä tapauksessa kyse on poliisin näkökulmasta törkeän petoksen tai törkeän maksuvälinepetoksen tutkinnasta, kun yritetään kansalaisilta sarjana ja järjestelmällisesti anastaa omaisuutta”, Tuominen kommentoi.

Samalla voi olla kyse identiteettivarkaudesta. Petoksen tutkintaan poliisilla on laajempi työkaluvalikoima kuin identiteettivarkauteen.

”Tekotavat menevät koko ajan kompleksisemmiksi, eli se ei ole pelkästään yksi yhteydenotto ja yksi tarjous. Luottamusta rakennetaan mitä erilaisemmilla tavoilla pitkän ajan kuluessa.”

Sosiaalisen median ryhmät ja niihin kutsuminen voivat liittyä sijoituspetoksiin. Tunteisiin koetetaan vedota kuten rakkaushuijauksissa. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki sosiaalisen median sijoitusryhmät olisivat huijauksia.

Tuomisen mukaan tietojenkalastelussa on myös kansallisia toimijoita, mutta sijoituspetoksissa tekijät ovat usein ulkomailta. Poliisi luokittelee tilastoja pääteon mukaan, mutta rikostyypeissä on limittyneisyyttä.

Tuominen kertoo, että huijausmainos kannattaan ilmiantaa sosiaalisen median alustalle, jossa mainos esiintyy. Rikosilmoitus poliisille on syytä tehdä, jos itse kärsii vahinkoa.

Identiteetin hyväksikäytön kohteeksi joutunut on identiteettivarkauden uhri ja siinä on rikos tapahtunut. Keino vastata siihen on poliisin mukaan tehdä rikosilmoitus.

”Sijoituspetos linkittyy usein psykologiseen puoleen. Tietojenkalastelussa hyödynnetään teknistä osaamattomuutta.”

Tuominen peräänkuuluttaa, että ihmisten pitäisi sisäistää tunteiden hyväksikäyttö, jos sijoitustoimintaa harrastaa epämääräisillä alustoilla. Rakkauspetoksissa on kyse samasta tunteisiin vetoamisesta.

”Jos tällainen olisi aidosti totta, mainostettaisiinko sitä näin julkisesti kaikille”, hän kehottaa pohtimaan.

Tuominen toteaa teköälyä käytettävän hyväksi vähintään tekstien muokkaamisessa. Sain myös eräältä mainoksen nähneeltä palautteen, että mainoksen sisältö vastasi juuri niitä teemoja, joista identiteettiä hyväksikäytetty muutenkin tekee sisältöä.

”Kun pankkitunnuksia, luottokorttitietoja tai rahaa pyydetään, siinä on se viimeinen kynnys, josta lähtee vahinkoja tapahtumaan”, Tuominen summaa kokemuksesta.

Viime vuonna suomalaiset menettivät 84 miljoonaa euroa tietoverkkoavusteisiin petoksiin ja juttuja ilmoitettiin 32 500 kappaletta. Tuomisen mukaan nykytahdin perusteella tänä vuonna suomalaiset menettävät noin sata miljoonaa. Poliisin valtakunnallisella tietoverkkoavusteisten rikosten yksiköllä on kokemusta kahdelta kesältä 2024-2025 ja molempina vuosina rikostehtailu on kiihtynyt alkukesästä.

Hyväksikäytetyt kommentoivat

Haastattelimme kahta huijausmainoksissa hyväksikäytettyä. Sijoittaja, sijoituskirjoittaja ja hallitusammattilainen Aki Pyysing kertoo, että hyväksikäyttö harmittaa. Hän käyttää voimakkaampaa termiä.

”Pitäisi pitää päätä alhaalla, etteivät huijarit iskisi kimppuun, mutta siihen ei pysty”, hän viittaa ilmeisesti haluunsa kirjoittaa sijoitusteemoista.

Pyysing on harkinnut rikosilmoitusta, mutta miettii, onko poliisilla resursseja tutkia sitä.

Osaketutkimusyhtiö Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen peräänkuuluttaa somealustan vastuuta:

”Toivoisin tietysti, että ihmiset raportoisivat nämä huijauksina Metalle ja ennen kaikkea toivoisin, että somealustat kantaisivat vastuuta siitä, mitä niiden alustoilla markkinoidaan. Ja että näitä huijauksia tehtailevat kelmit saadaan kuriin.”

Rautanen arvioi suomalaiset sijoittajat sen verran kriittisiksi ja huolellisiksi, että ei odottaisi tällaisten huijausten lentävän kovin pitkälle.

”Vanha viisaus hyvä pitää mielessä: jos joku asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, pitää hälytyskellojen soida. Parhaita sijoitustuotteita harvemmin markkinoidaan sosiaalisessa mediassa tällä tavalla.”

Summat, joita netin ja sosiaalisen median – tässä tapauksessa Facebookin – huijausmainoksiin käytetään, ovat isoja, koska mainoksia esiintyy niin taajaan. Se ei ole ihme, koska huijatut summatkin liikkuvat vähintään kymmenissä miljoonissa euroissa per vuosi.

On oletettavaa, että jos tarpeeksi moni ilmiantaa huijausmainoksia, sosiaalisen median alusta poistaa mainoksen. On erikoista, että somealustalla ei ole menetelmää, joka vertailee uuden mainostajan profiilin nimeä tai kuvaa vakiintuneisiin olemassa olevien profiilien nimiin, kuviin tai nimiin, jotka ovat tunnettuja tietyssä yhteisössä. Jos tekoäly tunnistaa yhtäläisyyttä, tällöin uuden mainostajan toimet menisivät tarkempaan syyniin. Toki alusta menettäisi samalla mainostuloja, jos mainosta ei hyväksyttäisi.

Lähetimme kysymyksiä teemasta Facebookin kansainväliseen lehdistösähköpostiin suomeksi ja englanniksi. Yhtiö ei palannut asiaan määräaikaan mennessä.