Kiinteistöliiton tuore selvitys kertoo, että asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti on tänä vuonna hidastunut. Kerrostaloissa hoitovastike on vuonna 2025 noussut keskimäärin vain 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia.
Isännöintiliitto pitää kehitystä myönteisenä käänteenä usean vuoden rajumman kustannusnousun jälkeen.
”Alueelliset ja taloyhtiökohtaiset erot ovat toki suuria, mutta isossa kuvassa tilanne on rauhoittunut. Maltillisempi kustannuskehitys lisää taloyhtiöiden taloudellista liikkumavaraa tulevia remontteja, investointeja ja ennakoimattomia menoja ajatellen”, toteaa Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Rekosen mukaan tilanne mahdollistaa keskittymisen suunnitelmallisempaan kiinteistönpitoon ja talouden hallintaan.
Taloyhtiöiden kannattaa kuitenkin pitää silmällä maksuvalmiuttaan ja vastikerästejään. Vaikka tilanne on yleisesti ottaen vakautunut, Isännöintiliitto on huolissaan kyselyn tiedoista koskien taloyhtiöiden maksuvalmiutta ja vastikerästien kasvua.
Noin viidesosa taloyhtiöistä pitää tilillään korkeintaan kuukauden hoitovastikkeita vastaavaa puskuria.
”Tämä on liian vähän”, Rekonen toteaa ykskantaan.
Hänen mukaansa pieni kassa altistaa yhtiöt taloudellisille riskeille yllättävien kulujen ilmetessä. Rekosen mukaan yleissuositus on, että taloyhtiöllä kannattaisi olla puskuria 3–5 kuukauden hoitovastikkeita vastaava summa.
”Järkevä puskuri riippuu taloyhtiön kunnosta ja koosta. Pienissä korjausvelkaisissa yhtiöissä puskuria kannattaa olla suhteessa enemmän kuin suurissa uudiskohteissa”, Rekonen sanoo.
Myös vastikerästit ovat taloyhtiölle riski.
Taloyhtiön ei kannata jäädä pitkäksi aikaa seuraamaan tilannetta, jos osakkaan vastikkeet jäävät maksamatta. Yksittäinen vastikerästi ei vielä heilauta taloyhtiön taloutta, mutta velkasumma voi kasvaa nopeasti.
Ongelmia tulee varsinkin silloin, jos osakas omistaa taloyhtiöstä useamman asunnon tai pääomavastikkeet ovat suuret, kuten yleensä uudiskohteissa on.
”Yleensä jo siinä vaiheessa, kun osakkaan vastikkeet ovat jääneet maksamatta kahden kuukauden ajalta, hallitus voi päättää varoituksen antamisesta”, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama ohjeistaa.
Jos erääntyneitä vastikkeita ei makseta varoituksen antamisen jälkeen, taloyhtiö voi Valkaman mukaan ottaa huoneiston hallintaansa ja kattaa yhtiövastikevelkaa vuokraamalla asunnon.
Yhtiökokous voi tehdä päätöksen huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan, jos maksulaiminlyönneillä vähäistä suurempi merkitys taloyhtiölle. Käytännössä hallintaanotto on mahdollinen, jos vastikkeet ovat maksamatta kolmen kuukauden ajalta tai maksujen laiminlyönti on jatkuvaa.
