Saksan kymmenvuotisen valtionlainan korko päätti heinäkuun noin 3,2 prosenttiin. Nousua kertyi kuukaudessa runsaat 30 korkopistettä, ja taso oli korkein sitten toukokuun 2011.
Saksan kaksivuotisen korko nousi samassa ajassa noin 25 korkopistettä eli selvästi kymmenvuotista vähemmän. Ero kertoo, että sijoittajat hinnoittelevat inflaatiota pitkälle tulevaisuuteen eivätkä pelkästään lähikuukausien korkopäätöksiä.
Yhdysvalloissa kuilu oli vielä leveämpi. Kolmenkymmenen vuoden lainan korko sulkeutui perjantaina 5,28 prosenttiin, korkeimmalle sitten vuoden 2007, kun kaksivuotinen jäi 4,28 prosenttiin ja kymmenvuotinen 4,74 prosenttiin.
Bloombergin globaalin valtionlainaindeksin keskikorko kohosi 3,68 prosenttiin. Se on korkein lukema sitten finanssikriisin, ja indeksi on yhä noin viidenneksen alle vuoden 2021 alun huipputasonsa.
Nousun ajuri löytyy energiamarkkinalta. Brent-raakaöljy kävi perjantaina yli 88 dollarissa barrelilta ja kallistui heinäkuussa yli 20 prosenttia, kun Yhdysvaltain ja Iranin välinen tulitauko hajosi ja Washington aloitti uudet iskut Iranin kohteisiin.
Kuukauden alussa suunta oli päinvastainen. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Brent painui alle 70 dollarin eli suunnilleen sinne, mistä hinta lähti liikkeelle ennen helmikuun lopussa syttynyttä sotaa.
Warsh riisui ennakoivan ohjauksen, ja markkina jäi hinnoittelemaan itse
Yhdysvaltain keskuspankki piti ohjauskorkonsa keskiviikkona ennallaan 3,50–3,75 prosentin haarukassa. Kyseessä oli viides peräkkäinen pitopäätös.
Äänestys päättyi lukemiin 9–3. Clevelandin Beth Hammack, Minneapolisin Neel Kashkari ja Dallasin Lorie Logan olisivat nostaneet korkoa neljänneksellä prosenttiyksiköllä, eikä yhtä montaa samaan suuntaan osoittavaa eriävää mielipidettä ollut nähty sitten syyskuun 2016.
Puheenjohtaja Kevin Warsh ei peitellyt erimielisyyttä. ”Pyysin kunnon perheriitaa, ja sen minä sain”, hän kuvasi kokousta lehdistötilaisuudessa.
Toisessa kokouksessaan pääjohtajana Warsh on poistanut lausunnoista ennakoivan ohjauksen eli keskuspankin vihjeet korkojen tulevasta suunnasta. Pitkien korkojen nousua hän luonnehti myönteiseksi merkiksi siitä, että hinnat reagoivat talousdataan eivätkä keskuspankin viestintään.
Käytännössä korkoriskin hinnoittelu on siirtynyt takaisin markkinan omalle vastuulle. Syyskuun koronnoston todennäköisyys laski kokouksen jälkeen noin 63 prosenttiin lähes 80 prosentista, ja kokonaisuutena markkina odottaa Yhdysvaltoihin kahta nostoa ensi vuoden kesäkuuhun mennessä.
Perjantaina kaikki kolme eriävän mielipiteen jättänyttä keskuspankkiiria toistivat kantansa julkisuudessa, ja korot kääntyivät uudelleen nousuun. Euroopassa päivä oli rauhallisempi, sillä kuunvaihteen salkkujen tasapainotus painoi Saksan kymmenvuotisen hetkeksi 3,15 prosenttiin.
Euroopassa hinnoitellaan jo kahta nostoa lisää
Euroopan keskuspankki jätti talletuskorkonsa 23. heinäkuuta yksimielisesti ennalleen 2,25 prosenttiin. Kesäkuussa se oli nostanut korkojaan neljänneksellä prosenttiyksiköllä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2023.
Rahamarkkinat hinnoittelevat talletuskoron nousevan 2,75 prosenttiin alkuvuoteen 2027 mennessä. Se tarkoittaa kahta nostoa lisää, joista ensimmäinen voi tulla jo 10. syyskuuta.
Odotuksia vahvisti heinäkuun lopun tilastopaketti. Euroalueen talous kasvoi toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia ennusteiden 0,2 prosentin sijaan, ja vuosi-inflaatio kiihtyi heinäkuussa 2,9 prosenttiin myös pohja- ja palveluhintojen osalta.
Pääjohtaja Christine Lagarde kertoi kokouksen jälkeen, että osa neuvoston jäsenistä pohti koronnostoa jo heinäkuussa. Ennakoivaa ohjausta hän ei suostunut antamaan, vaan viittasi tulevien viikkojen dataan.
Suomalaisen asuntovelallisen kannalta ratkaiseva luku on euribor. Kahdentoista kuukauden euribor noteerattiin heinäkuun viimeisenä päivänä 2,958 prosenttiin, kun se huhtikuussa oli noin 2,7 prosenttia.
Japanin pitkä pää repesi ja jeni koki 40 vuoden pohjan
Japanin keskuspankki piti ohjauskorkonsa perjantaina prosentissa. Päätös syntyi äänin 8–1, ja Hajime Takata olisi nostanut koron 1,25 prosenttiin.
Taso on Japanin korkein sitten vuoden 1995, sillä kesäkuussa keskuspankki nosti korkoa 0,75 prosentista. Kiristyssykli on siis vasta alullaan.
Kokousta edeltävänä yönä jeni painui noin 164 jeniin dollaria vastaan eli heikoimmilleen 40 vuoteen, minkä jälkeen Japanin viranomaiset ilmeisesti ostivat valuuttaa markkinalta ja kurssi vahvistui alle 158 jenin. Pääjohtaja Kazuo Ueda viittasi lehdistötilaisuudessa mahdolliseen koronnostoon jo syyskuussa.
Keskuspankin tuoreessa ennusteessa pohjainflaation odotetaan kiihtyvän selvästi yli kahden prosentin tilikauden 2026 jälkipuoliskolla. Perusteluiksi mainittiin palkankorotusten siirtyminen hintoihin, raakaöljyn kallistuminen ja jenin heikkeneminen, vaikka heinäkuun toteutunut pohjainflaatio jäi 1,6 prosenttiin.
Markkinat ovat liikkuneet ohjauskorkoa nopeammin. Japanin 40 vuoden lainan korko nousi perjantaina yli neljän prosentin, ja viisivuotinen kävi korkeimmalla sitten maturiteetin käyttöönoton vuonna 2000.
Kehittyvät markkinat maksavat laskun
Intian kymmenvuotisen valtionlainan korko oli heinäkuun lopussa 6,81 prosenttia eli noin kuusi korkopistettä kuukauden takaista korkeammalla. Ulkomaiset sijoittajat olivat nettomyyjinä maan valtionlainoissa, ja keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa 5,25 prosentissa ensi viikolla.
Konkreettisimmin markkinaehtojen kiristyminen näkyy uusissa liikkeeseenlaskuissa. Indonesian valtiollinen sijoitusrahasto Danantara valtuutti heinäkuun puolivälissä viisi pankkia järjestämään 20 ja 30 vuoden dollarilainan, mutta hinnoittelun ei odoteta tapahtuvan nopeasti korkomarkkinan myllerryksessä.
Kesäkuun debyytissään Danantara keräsi 1,5 miljardia dollaria viiden ja kymmenen vuoden lainoilla, ja viisivuotinen hinnoiteltiin 5,35 prosentin tuottoon. Rupia on sittemmin painunut lähelle ennätyksellisen heikkoa tasoaan.
Korkonousun hinta näkyy myös rahastosalkuissa. BlackRockin iShares 20+ Year Treasury Bond -rahasto laski kuukaudessa lähes viisi prosenttia ja on menettänyt yli puolet arvostaan vuodesta 2020.
Tarjontapuolella paine ei ole hellittämässä. Tekoälyinvestointeihin kytkeytyvien yrityslainojen liikkeeseenlaskun arvioidaan ylittävän tänä vuonna 500 miljardia dollaria, ja sama sijoittajaraha kilpailee valtioiden lainanoton kanssa.
Warsh esiintyy elokuussa Jackson Holen symposiumissa, Japanin heinäkuun kuluttajahinnat julkaistaan 21. elokuuta ja EKP:n uudet ennusteet 10. syyskuuta.
Danantaran viisi järjestäjäpankkia odottavat yhä ikkunaa, jossa 30 vuoden dollarilainan hinnoittelu kannattaa.
