Yhdysvallat on syyskuussa 2025 nostanut teräksen tuontitullin 50 prosenttiin kaikille maille, pois lukien Iso-Britannia, jonka kohdalla tulli pysyy 25 prosentissa. Tämä käytäntö on ollut voimassa 4. kesäkuuta 2025 alkaen ja vaikuttaa sekä teräs- että alumiinituotteisiin.
Yhdysvaltain viranomaiset ovat syyskuun puolivälissä avanneet uuden poikkeushakukierroksen, mutta aiemmat yksittäiset ja yleiset poikkeukset on käytännössä peruttu, joten maakohtaiset erikoiskohtelut ovat jääneet hyvin rajalliseksi käytännössä vain ilmailu- ja puolustustoimialalle.
Kanadan, Brasilian ja Kiinan kohdalla on voimassa korkeammat erityistullit: Brasilian teräkselle tulli on 50 prosenttia, Kanadalle useimpien sopimustuotteiden ulkopuolella 35 prosenttia, ja Kiinan teräkselle tulli on tällä hetkellä 30 prosenttia väliaikaisen sopimuksen myötä, vaikka aiemmat tasot olivat huomattavasti korkeammat.
Yhdysvaltojen ja EU:n kesken tullit ovat nousseet 50 prosenttiin, ja Euroopan unionin vastatoimet ovat edelleen neuvottelupöydällä.
Teräsyhtiö Outokumpu on julkaissut uuden raportin, joka kertoo viimeaikaisten tullipäätösten ja geopoliittisten jännitteiden muuttaneen ruostumattoman teräksen hankintastrategioita maailmanlaajuisesti.
The Evolution of Materials -raportti pohjautuu globaaliin kyselyyn, joka tehtiin päätöksentekijöille 70 yrityksessä. Yritysten yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on noin 430 miljardia dollaria, ja mukana on maailman suurimpia teräksen kuluttajia energia-, kulutustavara-, auto-, rakennus- ja infrastruktuurialoilta.
Tutkimus tehtiin toukokuussa 2025. Samaan aikaan käynnissä oli Yhdysvaltain hallinnon käyttöönottamien laajamittaisten tullien ensimmäinen aalto – ajanjakso, joka merkitsi merkittävää muutosta maailmankaupan dynamiikassa.
Nopeaa reagointia
Tulokset osoittavat tullien isot vaikutukset teräsmarkkinoihin.
Joka kolmas yritys on keskeyttänyt tai viivästyttänyt ruostumattoman teräksen tilauksia tullien mullistuksen vuoksi, mikä herättää huolta suurten infrastruktuurihankkeiden etenemisestä maailmanlaajuisesti. Yli puolet vastaajista arvioi nyt uudelleen koko hankintastrategiaansa, ja 30 prosenttia on jo vaihtanut toimittajaa muuttuvien kauppaolosuhteiden vuoksi.
Tutkimus paljastaa myös alueellisia eroja. Pohjoisamerikkalaiset yritykset ovat reagoineet nopeammin, ja monet ovat lukinneet pitkän aikavälin hinnat suojautuakseen hintojen vaihtelulta. Sitä vastoin eurooppalaiset vastaajat keräsivät todennäköisemmin varastoja puskureiksi tulevia häiriöitä vastaan.
”Tullit ja geopoliittiset muutokset tekevät muutakin kuin hämmentävät markkinoita – ne pakottavat monia toimialoja miettimään uudelleen materiaalien hankintaa. Jatkuva epävarmuus ja muuttuva sääntely aiheuttavat häiriöitä. Poliittisten päättäjien ympäri maailman on toimittava elintärkeiden infrastruktuurihankkeiden turvaamiseksi ja lisäviivästysten estämiseksi”, Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst kertoo.
Horstin mukaan tulevaisuudessa materiaalien rooli rakennetussa ympäristössä korostuu entisestään poliittisten, ympäristöllisten ja taloudellisten paineiden myötä.
Teräksen kysyntä kasvussa maailmalla
Lyhyen aikavälin varovaisuudesta huolimatta kaksi kolmesta vastaajasta odottaa ruostumattoman teräksen kysynnän kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana, ja joka kolmas ennustaa ”merkittävää” kasvua.
Jopa kahdentoista kuukauden aikavälillä hieman alle puolet otoksesta odottaa toimitusmäärien kasvavan.
Mikä sitten nostaa ruostumattoman teräksen kysyntää?
Outokummun mukaan keskipitkän ja pitkän aikavälin kysynnän kasvu johtuu ruostumattoman teräksen laajenevasta roolista perinteisten niche-toimialojen ulkopuolelle. Ilmastonmuutos, kaupunkien nopea kasvu ja tiukentuvat ympäristömääräykset ovat keskeisiä ajureita muutokselle.
Äärimmäiset lämpötilat, tulvat ja muut sääilmiöt aiheuttavat infrastruktuurille ennennäkemätöntä rasitusta, mikä tekee ruostumattoman teräksen korroosionkestävyydestä ja lujuudesta aiempaa arvokkaamman – siltojen ja rannikkopuolustusten käytöstä tunneleihin ja pilvenpiirtäjiin.
Ruostumattoman teräksen kierrätettävyys ja pitkä elinkaari vahvistavat sen roolia kestävän ja ympäristövaikutuksiltaan vähäisen infrastruktuurin rakentamisessa.
Ruostumaton teräs on saamassa jalansijaa myös puolustuksen ja ilmailun aloilla, kun turvallisuushuolet ohjaavat sotilaallisia investointeja. EU:n 800 miljardin euron ReArm Europe -suunnitelma painottaa resilienssiä ja kestäviä materiaaleja, mikä lisää edistyksellisten ruostumattomien teräslaatujen kysyntää. Nämä materiaalit pidentävät välineiden käyttöikää ja tukevat siirtymää kohti vähähiilistä puolustusinfrastruktuuria – uudelleenkäytettävistä raketeista energiatehokkaisiin valvontajärjestelmiin.
