Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti ohjauskorkojen laskun kesäkuussa 2024. Ensimmäisestä laskusta lähtien tähän mennessä keskuspankki on laskenut ohjauskorkoja yhteensä kahdeksan kertaa, jokaisella kerralla 0,25 prosenttiyksikön verran.
Koronlaskujen sarja on vienyt talletuskoron korkeimmalta 4,0 prosentin tasolle nyt noin kahteen prosenttiin vuoden 2025 syksyyn mennessä.
Viimeisimmässä EKP:n korkokokouksessa syyskuussa 2025 EKP ei laskenut ohjauskorkoja, vaan jätti ne ennalleen. Keskuspankki perusteli päätöstä sillä, että halusi tarkkailla talous- ja inflaatiokehitystä ennen mahdollisia uusia toimenpiteitä. Tämä oli ensimmäinen tauko pitkään jatkuneessa koronlaskusarjassa.
Vähän on muuttunut syyskuun EKP:n kokouksen jälkeen. Neuvoston jäsenet ovat pysyneet viestissä, jonka mukaan rahapolitiikan viritys on oikea, eikä muutoksia siihen tarvita.
Ei lisää korkojen laskuja
Korkojen laskulle ei näytä enää olevan tarvetta, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
”Vaikka sanamuoto, että rahapolitiikkaa ohjataan ’datariippuvaisesti ja kokouskohtaisesti’ voi antaa vaikutelman joustavasta lähestymistavasta, näyttää kuitenkin siltä, että suuri enemmistö EKP:n neuvostosta ei näe tarvetta korkomuutoksille lähikuukausina”, Hiljanen toteaa.
EKP:n ilmaisu ”hyvässä paikassa” on toistunut neuvoston viimeaikaisissa kommenteissa. Hiljasen mukaan se kielii siitä, että neuvosto odottaa lisää selvyyttä siitä, mihin suuntaan makrotaloudellinen ympäristö on kehittymässä.
Hiljasen mukaan EKP:ssä on tällä hetkellä kaksi vastakkaista leiriä.
Toisella puolella ovat ne, jotka uskovat nykyisen ”kauppasotkun” nettovaikutuksen olevan inflaatiota hillitsevä, ja toisella puolella ne, jotka arvioivat häiriintyneiden toimitusketjujen aiheuttavan inflaatiopainetta.
”On vielä liian aikaista sanoa, kumpi näkemys lopulta voittaa. Tämä dynamiikka vahvistaa EKP:n ’odota ja katso’ -lähestymistapaa”, strategi toteaa.
Syyskuun inflaatioraportti, joka julkaistiin kokouksen jälkeen, oli suurin piirtein linjassa EKP:n ennusteiden kanssa. Sen jälkeen on julkaistu vain vähän reaalitalouden dataa, eikä taloudellinen tilanne ole juurikaan muuttunut.
SEB:n mukaan kasvuun liittyvät riskit ovat tasapainossa, mikä tukee rahapolitiikan pitämistä ennallaan.
Niin kauan kuin palveluinflaatio pysyy korkealla eikä kokonaisinflaation nähdä painuvat tavoitteen alapuolelle muuta kuin väliaikaisesti, EKP sivuuttaa kasvunäkökohdat.
Markkinoiden hinnoittelu
Hiljasen mukaan markkinat hinnoittelevat muuttumattomia ohjauskorkoja tuleville kuukausille ja noin 50 prosentin todennäköisyyttä sille, että korkoja tultaisiin laskemaan vielä kertaalleen tulevien 12 kuukauden aikana.
”Siihen, että tullaanko korkoja laskemaan vielä tässä syklissä saataneen lopullinen varmuus vasta ensi talven ja kevään aikana. Keskeisimpänä tekijänä tulee olemaan inflaationäkymien kehittyminen. Jos alkaa näyttää siltä, että inflaatio uhkaa jäädä pidemmäksi aikaa kahden prosentin tavoitetason alle, tulee EKP laskemaan korkoja ensi vuonna.”
SEB:n pääskenaario on kuitenkin se, että korot pysyvät nykytasolla läpi ensi vuoden, Hiljanen toteaa.
Myös keskuspankin viesti saattaa pysyä ennallaan.
”Uskomme, että EKP ei anna juurikaan uutta ohjeistusta, vaan toistaa neuvoston viimeaikaisissa kommenteissa esitetyn viestin, että tarvetta politiikan muutoksille ei tässä vaiheessa ole, ja toteaa, että seuraavassa kokouksessa joulukuussa EKP:llä tulee olemaan käytössään sen uudet talousennusteet sekä uutta makrodataa korkopäätöksen pohdinnan tueksi”, Hiljanen ennustaa.
