Lontoolainen pankki- ja rahoituskonserni HSBC käy tuoreessa Think Future 2026 -raportissaan läpi kullan markkinanäkymiä. Pankki näkee kullan näkymät edelleen myönteisinä ja pitää sitä keskeisenä salkun hajautusinstrumenttia, vaikka kullan hinnassa on ollut voimakasta lyhyen aikavälin heiluntaa.
”Kulta on tehokas suoja maailmanlaajuisen taloudellisen epävarmuuden aikana ja nauttii vahvasta kysynnästä sekä keskuspankkien että yksityissijoittajien keskuudessa”, toteaa HSBC:n valuutta- ja hyödykestrategi Rodolphe Bohn.
Bohnin mukaan kullan pitkän nousutrendin taustalla on makrotaloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus, keskuspankkien ennätyksellinen ostohalu sekä huolet dollarin ostovoiman heikkenemisestä.
Kulta on matkalla kohti parasta vuosituottoaan sitten vuoden 1979, vuoden 2025 tuoton ollessa noin 54 prosenttia, vaikka matkan varrella on nähty jyrkkiä korjausliikkeitä.
Keskuspankit tukevat kullan hintaa
Keskuspankkien roolia Bohn pitää rakenteellisena tukipilarina kullan kysynnälle ja hintatasolle.
Kullan osuus globaalista keskuspankkireservistä on noussut arviolta 13 prosentista vuonna 2022 noin 22 prosenttiin vuoden 2025 toisen neljänneksen loppuun mennessä, samalla kun kullan hinta on liikkunut noin 2 000 dollarista yli 4 000 dollariin unssilta.
Keskuspankkeja ohjaavat ensisijaisesti halu hajauttaa pois dollaririskistä ja suojautua poliittisilta, taloudellisilta ja inflaatioriskeiltä, eivät niinkään lyhyen aikavälin hinnanvaihtelut, Bohn arvioi. Tämän vuoksi keskuspankkien jatkuvat, pitkäjänteiset ostot luovat ”lattiaa” kullan hinnalle ja rajoittavat todennäköisyyttä merkittäville myyntiaaltoille.
Myös yksityissijoittajien käyttäytyminen tukee Bohnin analyysin mukaan kullan positiivista tarinaa.
Bohn kertoo, että jo kesästä 2024 lähtien kullan taustalla oleva kysyntä on näkynyt tasaisena virtauksena kulta-ETF:iin.
Kulta-ETF:t tarjoavat keinon lisätä kultapositiota ilman fyysistä metallia ja heijastaa samoja huolia inflaatiosta, dollarin heikkenemisestä ja geopoliittisesta epävarmuudesta, jotka ajavat myös keskuspankkeja kasvattamaan omia kultavarantojaan.
Tämä yhdistetty institutionaalinen ja piensijoittajien kysyntä nähdään keskeisenä tekijänä, joka pidentää kullan noususykliä, vaikka yksittäisinä viikkoina myyntipaine voi syntyä esimerkiksi osakemarkkinan korjausliikkeiden rahoittamisesta.
Kullan hinnan yllättävä positiivinen yhteys osakeindekseihin
Kullan hinnan taustalla oleva makroympäristö näyttää strategin tulkinnan mukaan edelleen tukevan korkeaa hintatasoa.
Viime vuosien aineistoon perustuvan analyysin perusteella kulta on säilyttänyt tyypillisen negatiivisen korrelaation Yhdysvaltain dollarin ja valtionlainatuottojen kanssa, koska vahvempi dollari ja korkeammat korot nostavat kullan vaihtoehtoiskustannusta. Yllättävämpi havainto on ollut kullan positiivinen yhteys osakeindekseihin, kun sijoittajat ovat käyttäneet kultaa myös tappioiden kattamiseen ja voittojen kotiuttamiseen äärimmäisen korkeilla tasoilla, Bohn toteaa.
Kullan positiivinen korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa ei tarkoita kullan menettäneen turvasatamaluonnettaan, vaan lähinnä sitä, että lyhyen aikavälin käyttäytyminen voi poiketa totutusta äärimmäisten hintatasojen ja likviditeettitarpeiden vuoksi.
Jatkossa HSBC säilyttää positiivisen näkemyksen kullan hinnankehityksestä, mutta odottaa nousuvauhdin hidastuvan aiemmasta “supervuodesta”.
Pankin perusskenaario nojaa siihen, että Yhdysvaltain keskuspankki jatkaa koronlaskusykliä, Yhdysvaltain dollarissa nähdään enemmän alttius heikkenemiselle kuin vahvistumiselle ja globaali rahapolitiikka pysyy kokonaisuutena kevenevänä, mikä madaltaa reaalikorkoja ja tukee edelleen kiinnostusta tuottamattomiin turvasatamaomaisuusluokkiin.
Näitä ajureita vasten kulta nähdään edelleen potentiaalisesti nousevana omaisuuslajina, vaikkakin maltillisemmassa kulmassa kuin vuoden 2025 poikkeuksellinen rallijakso antaisi ymmärtää.
Globaalien talousnäkymien parantuminen on turvasatamasijoituksen riski
Riskipuolella Bohn nostaa esiin erityisesti kaksi vastatuulta: mahdollisuuden siihen, että Federal Reserve omaksuu odotettua haukkamaisemman linjan ja pitää korot korkeammalla pidempään, sekä skenaarion, jossa globaalit talousnäkymät ja riskisentimentti paranevat selvästi nykyisestä.
Molemmat vaihtoehdot voisivat pankin mukaan lieventää kullan vetovoimaa suhteessa korkoa tuottaviin instrumentteihin ja riskillisempiin omaisuusluokkiin, vaikka keskuspankkikysyntä ja rakenteelliset reservien muutokset pitäisivät edelleen yllä korkeampaa keskimääräistä hintatasoa.
Sijoittajasalkun näkökulmasta HSBC asemoikin kullan osaksi laajempaa tarinaa hajautuksesta ja “vaihtoehtoisista” turvasatamista. Pankki korostaa, että perinteisten omaisuusluokkien – osakkeiden ja korkosijoitusten – välinen korrelaatio on viime vuosina noussut, mikä on lisännyt tarvetta etsiä matalammin korreloituja ratkaisuja salkkuihin.
Siinä roolissa kulta säilyttää keskeisen roolinsa yhdessä muiden vaihtoehtoisten sijoitusten, kuten infrastruktuurin ja energiasiirtymään liittyvien varojen, kanssa.
Hyvä juttu,
Näköjään markkinoilla on samaan aikaan kaksi suurta kehityskulkua/tarinaa samaan aikaan:
Yhdessä ollaan menossa tekoälyn kehityksen myötä kohti uutta teollista/jälkiteollista vallankumousta ja toisessa tarinassa globaali talous jonka reservivaluutta on (vielä) dollari on päättymässä.
Mikäli jälkimmäinen on se vahvempi kehityskulku, niin johtaakohan se jopa kultakannan jonkinlaiseen paluuseen.
Pitäisin sitä huonona ratkaisuna joustamattomuuden ja sitä kautta kalliin lainarahan takia.
Kultakantaa tuskin ollaan tuomassa takaisin samassa muodossa kuin se aikoinaan oli mutta jonkinlaista roolia kullalle on kehitteillä Brics mailla.
Kulta on ja pysyy. Realistisesti sitä ei voi keinotekoisesti tehdä, minkä monituiset alkemistit ovat historiassa todenneet. Samoin sen ostokyky verottomana (lue kirjanpidottomana) on vertaansa vailla esim. rajoitetussa, valvotussa kaupassa kuten kiinteistöt, aseet, öljy jne, jne.