Euroopan keskuspankki (EKP) päätti lokakuussa 2025 siirtää digitaalisen euron hankkeen uuteen vaiheeseen. Marraskuussa 2023 käynnistetty valmisteluvaihe saatiin päätökseen, ja nyt eurojärjestelmä keskittyy rakentamaan teknistä valmiutta mahdollista liikkeeseenlaskua varten.
EKP:n tavoitteena on olla valmis digitaalisen euron käyttöönottoon vuoden 2029 aikana.
Pilottimaksuja ja ensimmäisiä koetapahtumia voitaisiin toteuttaa jo vuoden 2027 puolivälissä. Aikataulu perustuu oletukseen, että EU:n lainsäätäjät hyväksyvät digitaalista euroa koskevan asetuksen vuoden 2026 kuluessa.
”Euro, yhteinen rahamme, on luotettu merkki eurooppalaisesta yhtenäisyydestä”, EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi hankkeen etenemistä koskevassa tiedotteessa.
”Valmistelemme rahahuollon tulevaisuutta uudistamalla seteleitämme ja valmistautumalla digitaalisen käteisen liikkeeseenlaskuun.”
Digitaalinen euro olisi käytännössä sähköinen versio käteisrahasta. Se toimisi sekä verkossa että ilman verkkoyhteyttä, ja sitä voitaisiin käyttää arkipäiväisiin maksuihin kaikkialla euroalueella. EKP:n mukaan digitaalinen euro täydentäisi fyysistä käteistä eikä korvaisi sitä.
Hankkeen taustalla on kaksi keskeistä huolta.
Käteismaksaminen vähenee Euroopassa nopeasti, ja samalla eurooppalaisten digitaalisten maksujen infrastruktuuri on pitkälti yhdysvaltalaisten yhtiöiden hallinnassa. Ranskassa käteisen osuus myymälämaksuista on laskenut 68 prosentista vuonna 2016 noin 42 prosenttiin vuonna 2024.
Kansainvälisten korttijärjestelmien, kuten Visan ja Mastercardin, osuus kaikista korttimaksuista euroalueella oli 69 prosenttia vuoden 2024 jälkipuoliskolla.
Parlamentissa ratkaisun hetki lähestyy
Digitaalisen euron kohtalo on nyt pitkälti Euroopan parlamentin käsissä. EU:n jäsenvaltioiden neuvosto hyväksyi neuvottelukantansa joulukuussa 2025, mutta parlamentti ei ole vielä muodostanut yhtenäistä näkemystä.
Euroopan parlamentin äänestyksessä tarvitaan 720 europarlamentaarikon enemmistö. Tällä hetkellä digitaalista euroa kannattavat keskustavasemmisto ja liberaalit jäävät yli 40 äänen päähän enemmistöstä. Laitaoikeisto vastustaa hanketta avoimesti.
Ratkaisevat äänet tulevat todennäköisesti keskustaoikeistolaisesta Euroopan kansanpuolueesta (EPP) ja Euroopan konservatiiveista ja reformisteista, joiden sisällä näkemykset vaihtelevat merkittävästi. Saksalainen EPP-europarlamentaarikko Markus Ferber on suhtautunut hankkeeseen skeptisesti ja varoittanut, ettei siitä saa tulla ”poliittista arvovaltahanketta”.
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON) hankkeen esittelijänä toimiva espanjalainen EPP-europarlamentaarikko Fernando Navarrete on puolestaan ehdottanut digitaalisen euron käyttöalan supistamista. Navarrete on esittänyt, että digitaalinen euro rajattaisiin aluksi vain offline-maksuihin eli tilanteisiin, joissa verkkoyhteyttä ei ole käytettävissä.
Tänään tiistaina Euroopan parlamentissa äänestetään EKP:n vuosikertomusta koskevasta raportista, johon 48 europarlamentaarikkoa on lisännyt digitaalista euroa tukevan kohdan. Vaikka kyseessä on ei-sitova äänestys, se paljastaa ensimmäistä kertaa julkisesti, miten parlamentin tuki jakautuu. Varsinainen lainsäädäntöäänestys on odotettavissa alkuvuodesta 2026.
Pankit pelkäävät talletuspakoa ja päällekkäisyyttä
Euroopan suuret pankit ovat suhtautuneet digitaaliseen euroon varauksellisesti. Marraskuussa 2025 neljätoista eurooppalaista pankkia, mukaan lukien Deutsche Bank, ING ja BNP Paribas, julkaisi yhteislausunnon, jossa ne varoittivat hankkeen kielteisistä vaikutuksista.
Pankkien huoli liittyy ennen kaikkea talletuspakoon.
Jos kansalaiset siirtävät varojaan pankkitileiltä digitaalisiin euroihin, pankkien luotonantokyky voi heikentyä. Tämän vuoksi EU:n neuvosto on esittänyt hallintarajaa eli ylärajaa sille, kuinka paljon digitaalisia euroja yksittäinen henkilö voi pitää hallussaan. EKP:n asiakirjoissa on keskusteltu noin 3 000 euron henkilökohtaisesta rajasta.
Pankit ovat myös huolissaan siitä, että digitaalinen euro kilpailisi niiden oman eurooppalaisen maksuhankkeen Weron kanssa. European Payments Initiative -konsortion (EPI) kehittämä Wero on digitaalinen lompakko, joka mahdollistaa reaaliaikaiset tilisiirrot kaikkialla Euroopassa. Palvelulla on jo noin 48 miljoonaa käyttäjää Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa.
EKP:n johtokunnan jäsen Piero Cipollone on puolustanut digitaalista euroa korostamalla sen tuomaa lisäarvoa, kuten offline-toiminnallisuutta, kaikkien kansalaisten saavutettavuutta ja käteisen kaltaista yksityisyyden suojaa.
Cipollonen mukaan digitaalinen euro voisi myös edistää kilpailua eurooppalaisilla maksumarkkinoilla.
Akateemikot vaativat nopeaa etenemistä
Tammikuussa 2026 seitsemänkymmentä ekonomistia ja akateemista asiantuntijaa julkaisi avoimen kirjeen Euroopan parlamentille. Allekirjoittajiin kuuluivat muun muassa taloustieteilijät Thomas Piketty ja Paul de Grauwe sekä Espanjan keskuspankin entinen pääjohtaja Miguel Ordóñez.
Kirjeessä allekirjoittajat argumentoivat, että vahva julkinen digitaalinen euro on ainoa puolustus yhdysvaltalaisten vakaavaluuttojen ja teknologiajättien kasvavaa vaikutusvaltaa vastaan eurooppalaisessa maksujärjestelmässä. Kirje sai laajaa huomiota eurooppalaisissa medioissa.
Laitaoikeistolaiset ryhmät ovat puolestaan levittäneet väitteitä, joiden mukaan EKP voisi käyttää digitaalista euroa kansalaisten ostosten valvontaan ja sensuuriin. EKP on toistuvasti kiistänyt nämä väitteet ja korostanut, ettei eurojärjestelmä pysty seuraamaan käyttäjien saldoja tai maksutottumuksia.
Digitaalisen euron valmisteluvaiheessa EKP kehitti sääntökirjan luonnoksen, valitsi alustan palveluntarjoajat, testasi teknisiä ratkaisuja noin 70 markkinatoimijan kanssa ja tutki käyttäjien tarpeita haavoittuvien kuluttajaryhmien ja pienyrittäjien keskuudessa. Kuusi kansallista keskuspankkia osallistuu järjestelmän keskeisten osien rakentamiseen.
Euroopan maksumarkkinoiden tulevaisuus muotoutuu nyt
Digitaalisen euron hanke liittyy laajempaan eurooppalaiseen pyrkimykseen vahvistaa maksumarkkinoiden strategista autonomiaa.
Globaalisti 134 maata tutkii parhaillaan keskuspankkien digitaalisten valuuttojen mahdollisuuksia, ja yksitoista maata on jo ottanut oman digitaalisen valuuttansa käyttöön.
Yhdysvalloissa kehitys on kulkenut toiseen suuntaan.
Heinäkuussa 2025 hyväksytty Anti-CBDC Surveillance Act rajoittaa keskuspankin digitaalisen valuutan kehittämistä. Samaan aikaan yhdysvaltalaiset dollaripohjaiset vakausvaluutat ovat kasvattaneet merkitystään kansainvälisillä maksumarkkinoilla.
EKP:n digitaalinen euro on yksi euroalueen kunnianhimoisimmista rahapolitiikan uudistushankkeista sitten euron käteisen käyttöönoton. Se edellyttää kuitenkin poliittista tahtoa, joka on vielä epävarmaa.
Euroopan parlamentin äänestystulos vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla ratkaisee, eteneekö hanke vai pysähtyykö se.
Jos lainsäädäntö hyväksytään, ensimmäiset digitaaliset eurot voisivat olla eurooppalaisten käytössä vuoteen 2029 mennessä. Jos ei, Euroopan maksumarkkinat jäävät entistä vahvemmin yhdysvaltalaisten teknologia- ja rahoitusyhtiöiden haltuun.
