Unkarissa alkoi uusi poliittinen aikakausi, kun Péter Magyar vannoi Eurooppa-päivänä 9.5.2026 virkavalansa pääministerinä ja päätti samalla Viktor Orbánin 16 vuotta kestäneen valtakauden.
Magyarin keskustaoikeistolainen Tisza-puolue voitti Unkarin huhtikuussa käydyt parlamenttivaalit murskaavasti ja sai kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin.
Magyar korosti ensimmäisessä puheessaan kansallista yhtenäisyyttä ja lupasi palauttaa demokratian rakenteita, joiden hänen mukaansa annettiin rapautua Orbánin valtakaudella.
Tiszan vahva enemmistö antaa tähän poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet.
Samalla Unkarin poliittinen ilmapiiri näyttää muuttuvan nopeasti. Parlamenttirakennukseen nostettiin Magyarin noustua valtaan EU-lippu ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen.
Uusi pääministeri myös poisti barrikadit Budapestissa sijaitsevan Karmeliittaluostarin ulkopuolelta. Rakennus toimi Viktor Orbánin entisenä kansliana.
Vuosia paikoillaan olleista esteistä muodostui monille unkarilaisille symboli hallituksen ja kansan välisestä kasvavasta etäisyydestä entisen pääministerin valtakauden aikana
Sijoittajat seuraavat Budapestin uutta linjaa
Vaalitulos on poikkeuksellinen myös talouden näkökulmasta.
Magyarin odotetaan pyrkivän palauttamaan Unkarin suhteet lähemmäs Euroopan unionin valtavirtaa ja avaamaan uudelleen yhteyksiä Brysseliin aikana, jolloin maan talous on kärsinyt heikosta kasvusta ja jäädytetyistä EU-tuista.
Yksi uuden hallituksen tärkeimmistä tavoitteista on saada käyttöön noin 17 miljardin euron EU-varat, jotka jäädytettiin Orbánin valtakaudella oikeusvaltioon ja korruptiohuoliin liittyvien kiistojen vuoksi.
Varojen vapautumista pidetään laajasti ratkaisevana Unkarin talousnäkymien kannalta.
Sijoittajien odotukset kohdistuvat nyt ennen kaikkea siihen, pystyykö Magyar tarjoamaan vakaampaa ja ennustettavampaa talouspolitiikkaa kuin edeltäjänsä.
Samalla markkinoilla seurataan, muuttuuko Unkarin linja EU:ssa aiempaa rakentavammaksi.
Magyar on myös luvannut vähentää Venäjä-riippuvuutta erityisesti energia- ja kauppapolitiikassa, vaikka täydellistä irtiottoa ei odoteta.
Jos Budapestin ja Brysselin välit lämpenevät, se voisi madaltaa poliittista epävarmuutta ja helpottaa yritysten toimintaympäristöä.
Oikeusvaltion vahvistuminen vauhdittaisi kasvua
Mahdollinen suunnanmuutos voisi niin ikään heijastua Suomen ja Unkarin taloussuhteisiin.
Maidemme suhteet ovat jo valmiiksi läheiset EU- ja Nato-jäsenyyden kautta, vaikka Orbánin Venäjä-linja onkin aiheuttanut viime vuosina jännitteitä.
Jos Unkari onnistuu vahvistamaan oikeusvaltiota ja palauttamaan suhteensa EU:hun, toimintaympäristö saattaa muuttua suomalaisyritystenkin näkökulmasta vakaammaksi ja ennustettavammaksi.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi suhtautuu Magyarin voittoon talouden kannalta varovaisen toiveikkaasti.
Romakkaniemen mukaan Magyarin voitto tarjoaa Unkarille merkittävän mahdollisuuden kääntää maan talous takaisin kasvuun ja vahvistaa kansainvälistä luottamusta.
”Kyllä Magyarin voitto on suuri mahdollisuus Unkarilla kääntää talous kasvuun ja kukoistukseen”, Romakkaniemi sanoo.
Hänen mukaansa oikeusvaltiokehityksen korjaaminen voisi vapauttaa jäädytetyt EU-varat investointeihin. Luvassa olevat 17 miljardia euroa vastaa lähes 10 prosenttia Unkarin bruttokansantuotteesta.
”Oikeusvaltion vahvistuminen ja korruption kitkeminen parantaa erityisesti markkinoiden toimintaa ja siten vahvistaa kasvua ja luottamusta”, Romakkaniemi sanoo.
Samalla hän muistuttaa, että uuden hallituksen on pystyttävä lunastamaan vaalien yhteydessä annetut odotukset myös käytännön politiikassa.
”Nyt vain hyvän alun jälkeen pitää lunastaa suuret lupaukset!”
Talous ratkaisee uuden hallituksen onnistumisen
Yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatushautomon tutkijan Emma Nixin mukaan Magyarin suurin haaste ei ole ulkopolitiikka vaan kotimaan talous.
Nix arvioi, että Magyar nousi valtaan ennen kaikkea lupaamalla ratkaisuja pysähtyneeseen talouteen ja valtion voimakkaaseen politisoitumiseen.
Hänen mielestään juuri talous nousi unkarilaisten keskeisimmäksi huolenaiheeksi ennen vaaleja.
Nix huomauttaa, että Tiszan kahden kolmasosan enemmistö antaa hallitukselle mahdollisuuden purkaa Orbánin rakentamaa järjestelmää asteittain.
Atlantic Councilin tutkija nostaa esiin erityisesti jäädytettyjen EU-varojen merkityksen. Hänen mukaansa tukien vapauttaminen on keskeinen kysymys Unkarin talouden kannalta.
Nix sanoo myös, että suhteiden korjaaminen Brysseliin ei välttämättä ole Magyarin hallituksen ensimmäinen prioriteetti, koska kotimaan talousongelmat vaativat välittömiä toimia.
Vaikka Magyaria pidetään selvästi EU-myönteisempänä johtajana kuin Orbánia, hänen linjaansa Ukrainan suhteen seurataan Euroopassa tarkasti.
Nixin mukaan uuden hallituksen varovainen linja suhteessa Kiovan saattaa pettää niiden ukrainalaisten toiveet, jotka odottavat siltä nyt suuria tekoja.
