Pörssisäätiö selvitti Suomen suosituimpien osakkeiden tuotot tasan vuosikymmenen ajalta eli 30.6.2016–30.6.2026. Vertailuun otettiin kaikki 16 yhtiötä, jotka ovat tarkastelujaksolla yltäneet tavallisten sijoittajien suosikkiosakkeiden eli eniten omistettujen kansanosakkeiden listalle.
Yhtiöt asetettiin järjestykseen kokonaistuoton perusteella, joka sisältää osakkeen hinnannousun sekä sijoittajalle maksetut osingot.
Kärkeen ylsi konepajayhtiö Metso 358 prosentin kokonaistuotolla, ja heti perässä on finanssikonserni Nordea 337 prosentilla. Kolmantena on Wärtsilä 265 prosentilla ja neljäntenä jalostamoyhtiö Neste 250 prosentilla.
Taulukko: Kansanosakkeiden kokonaistuotto 10 vuodessa*
| Osake | Kokonaistuotto | Arvonnousun osuus | Osinkojen osuus |
|---|---|---|---|
| Metso | 358 % | 276 % | 82 % |
| Nordea | 337 % | 121 % | 216 % |
| Wärtsilä | 265 % | 174 % | 91 % |
| Neste | 250 % | 167 % | 83 % |
| Kesko (B) | 214 % | 105 % | 108 % |
| Orion (B) | 197 % | 107 % | 90 % |
| Nokia | 179 % | 126 % | 52 % |
| Fortum | 178 % | 41 % | 137% |
| OMX-Helsinki tuottoindeksi | 165 % | 73 % | 92 % |
| Sampo (A) | 141 % | 40 % | 101 % |
| UPM | 123 % | 42 % | 81 % |
| Mandatum** | 109 % | 50 % | 59 % |
| Outokumpu (A) | 89 % | 34 % | 55 % |
| Kone (B) | 73 % | 21 % | 52 % |
| Elisa | 60 % | 7 % | 53 % |
| Finnair | -53 % | -59 % | 6 % |
| Lindex | -60 % | -60% | 0 % |
*Mukana kaikki Helsingin pörssin osakkeet, jotka ovat vuosikymmenen aikana yltäneet tavallisten sijoittajien eniten omistamien osakkeiden listalle.
**Mandatumilla aikajänne muita lyhyempi, sillä yhtiö listautui lokakuussa 2023.
Metson tuotto on syntynyt valtaosin osakekurssin noususta, sillä 358 prosentista arvonnousun osuus on 276 ja osinkojen 82 prosenttiyksikköä. Nordealla asetelma kääntyy ympäri, sillä osingot vastaavat 216:ta ja kurssinousu 121:tä prosenttiyksikköä.
Suosikkiosakkeet ovat pärjänneet hyvin siihen nähden, että kyse on pitkälti vakiintuneista suuryhtiöistä.
”Helsingin pörssin kaikkien osakkeiden kehitystä summaava yleisindeksi tuotti kymmenessä vuodessa 165 prosenttia – vertailun 16 kansanosakkeesta peräti 8 lyö yleisindeksin”, toteavat Pörssisäätiön viestintäpäällikkö Sarianna Toivonen ja tutkimusasiantuntija Juuso Aitta.
Toivonen ja Aitta huomauttavat tuottojen jakaumasta, että Helsingin pörssi on ollut viime vuosikymmenen osinkopörssi, jossa osinkojen osuus kokonaistuotosta on ollut arvonnousua suurempi. Pörssisäätiön laskelmissa osingot oletetaan sijoitetuiksi uudelleen.
Kesäkuussa 2016 yksikään kolmesta kärkiyhtiöstä ei muistuttanut nykyistä itseään. Metso oli kaivos-, maarakennus- ja virtauksensäätöyhtiö, Nordea kamppaili nollakorkojen kanssa ja Wärtsilän vaikeimmat vuodet olivat vasta edessä.
Metson tuotto syntyi yhtiön purkamisesta osiin
Metso jakautui kesällä 2020 osittain niin, että kaivos- ja kivenmurskausliiketoiminta siirtyi Outotecille ja omistajat saivat 4,3 uutta osaketta kutakin Metson osaketta kohti. Vanha osake jäi käsiin virtauksensäätöyhtiö Nelesinä, joka sulautui Valmetiin keväällä 2022.
Järjestely poisti yhtiöstä sen, mikä ei tukenut ydintä, ja toi Outotecin prosessiteknologian saman katon alle Metson murskaimien kanssa. Jäljelle jäi yksi kokonaisuus, joka myy kiviaines- ja mineraalitekniikkaa samoille asiakkaille.
Kannattavuus on tarinan toinen puoli. Metson oikaistu EBITA oli viime vuonna 829 miljoonaa euroa eli 15,8 prosenttia liikevaihdosta, ja liiketoiminnan rahavirta nousi 974 miljoonaan euroon.
Marginaalin vakaus juontaa jälkimarkkinasta. Kuluosat ja huolto myydään myös silloin, kun uusia investointipäätöksiä ei synny, ja se on pitänyt oikaistun EBITA-marginaalin 16 prosentin tuntumassa silloinkin, kun laitemyynti on notkahtanut.
Syklin ajoitus on osunut kohdalleen. Kuparin hinta on noussut vuodessa lähes 50 prosenttia ja käy lähellä kaikkien aikojen huippuaan, ja kultayhtiöt tekevät ennätyksellistä vapaata kassavirtaa, mistä osa valuu kaivosten kunnossapitoon ja laajennuksiin.
Syksyllä 2025 Metso asetti uudet tavoitteet vuoden 2028 loppuun mennessä: vähintään 7 prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu ja 18 prosentin oikaistu EBITA-marginaali. Toisella vuosineljänneksellä marginaali oli 16,6 prosenttia.
Nordean tuotto on korkojen ja jakopolitiikan yhteistulos
Nordean vuosikymmen alkoi heikosti. Osake laski vuosina 2017–2020 yli 50 prosenttia, ja keväällä 2020 EKP:n suositus katkaisi osingonjaon kokonaan, jolloin tilikaudelta 2019 luvattu osinko jäi maksamatta.
Matala lähtötaso on olennainen osa selitystä. Kun pankki alkoi jälleen jakaa voittojaan, jokainen osinkoeuro osui matalaan osakekurssiin, ja uudelleensijoitettuna se osti sitä enemmän osakkeita.
Käänteen mahdollisti korkotason nousu vuodesta 2022 alkaen. Nordean oman pääoman tuotto oli viime vuonna 15,5 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde noin 45 prosenttia, kun viranomaismaksuja ei huomioida.
Konsernijohtaja Frank Vang-Jensen korosti tilinpäätöksen yhteydessä, että kyseessä oli ”kolmas peräkkäinen vuosi, jona oman pääoman tuottomme ylitti 15 prosenttia”.
Osinko on noussut lähes joka vuosi pandemian jälkeen. Vuoden 2021 tuloksesta maksettiin 0,69 euroa osakkeelta, tilikaudelta 2025 jo 0,96 euroa, mikä vastasi noin 69:ää prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.
Osinkosarake ei silti kerro koko jaosta. Nordea on ostanut omia osakkeitaan takaisin toistuvasti, ja takaisinostot nostavat osakekohtaisia lukuja näkymättä lainkaan Pörssisäätiön osinko-osuudessa.
Pankki aikoo jakaa strategiakaudella 2026–2030 varoja yli 20 miljardia euroa ja tavoittelee noin kahden euron osakekohtaista tulosta vuonna 2030. Vuodesta 2026 alkaen osinko maksetaan kahdesti vuodessa.
Wärtsilän nousu alkoi liiketoimintojen karsimisesta
Wärtsilän 265 prosentin kokonaistuotosta 174 prosenttiyksikköä tuli kurssinoususta. Valtaosa siitä on kertynyt viime vuosina, sillä yhtiön 2010-luvun loppu kului tulosvaroitusten ja kannattavuusongelmien parissa.
Vuonna 2025 Wärtsilä myi kolme Portfolio-liiketoimintayksikköä ja eriytti energian varastoinnin omaksi segmentikseen omine tavoitteineen. Merenkulun ja Energian yhdistetty liikevoittomarginaali oli 13,8 prosenttia.
Karsiminen näkyy tuloksessa. Vertailukelpoinen liiketulos kasvoi viime vuonna 20 prosenttia ja oli 12,0 prosenttia liikevaihdosta, ja tilauskertymä, liikevaihto, liiketulos ja rahavirta olivat yhtiön historian korkeimmat.
Tilauskanta nousi maaliskuun lopussa 8,9 miljardiin euroon eli ennätystasolle. Alkuvuoden vertailukelpoinen liiketulos parani 199 miljoonaan euroon, mikä vastasi 12,8 prosenttia liikevaihdosta.
Osingossa näkyy sama käänne. Vuodelta 2022 maksettiin 0,26 euroa osakkeelta, vuodelta 2025 perus- ja lisäosinkona yhteensä 1,06 euroa.
Kysyntää pitää yllä polttoainevalikoima. Wärtsilän viimeisen vuoden aikana toimittamista moottorimegawateista 71 prosenttia kykenee käyttämään tulevaisuuden polttoaineita, ja moottorivoimalaitoksia ostetaan yhä enemmän sähköverkkojen tasapainottamiseen.
Energian varastoinnissa suunta on toinen. Segmentin tilauskertymä jäi viime vuonna matalaksi Yhdysvaltain tullien puristuksessa, ja yhtiö on kertonut tarvitsevansa lisää tilauksia vuodelle 2026 kattaakseen liiketoiminnan kustannukset.
