Pitkittynyt epävarma talouskehitys alkaa näkyä suomalaisten arjessa, sillä maksuvaikeudet ovat selvässä kasvussa. Vastaava tilanne nähtiin myös 90-luvun suuren laman jälkeen. Ei ole yllätys että tili- ja kertaluotot olivat tärkein syy velkomustuomioihin.
Suomen Asiakastiedon luottotietorekisterin mukaan viime vuonna maksuhäiriömerkintöjä sai 257 000 kuluttajaa eli 11 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Yhteensä heille kertyi 1,7 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää eli keskimäärin seitsemän jokaiselle vuoden kuluessa rekisteriin päätyneelle. Osalla rekisteröidyistä häiriömerkintöjä on vain yksi, mutta joillekin niitä voi kertyä jopa useita satoja.
Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli vuoden 2012 lopussa 346 000 henkilöä. Viimeksi näin paljon häiriöisiä oli vuonna 1998, jolloin määrä oli kääntynyt ensimmäistä kertaa laskuun laman jälkeen. Enimmillään vuonna 1997 maksuhäiriömerkintöjä oli 368 000 suomalaisella.
Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat parhaiten käräjäoikeuksien antamat velkomustuomiot, Suomen Asiakastieto tähdentää tiedotteessaan. Velkomustuomioita rekisteröitiin viime vuonna lähes 340 000 eli viidennes enemmän kuin edellisvuonna. Asiakastiedon mukaan uusien velkomustuomioiden määrä on vuodesta 2006 lähtien peräti kolminkertaistunut.
Tärkein syy velkomustuomioihin oli Asiakastiedon mukaan tili- ja kertaluotot. Viime vuonna velkomustuomioista kaksi kolmasosaa johtui tili- ja kertaluotoista. Toiseksi yleisin peruste tuomioille oli maksamaton puhelin-, tiedonsiirto- tai polttoainelasku, joiden määrä on vuodesta 2011 kaksinkertaistunut 56 500 merkintään. Postimyynti- ja verkko-ostoksista rekisteröitiin noin 32 400 maksuhäiriömerkintää eli 77 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Suomen Asiakastiedon näkemyksen mukaan ns. positiivisen luottotiedon saatavuus on paras keino ylivelkaantumisen ja kasvavan maksuhäiriömäärän hallitsemiseksi.
Maksukyky vaihteli huomattavasti eri puolilla Suomea. Keskimäärin suomalaisesta aikuisväestöstä noin kahdeksalla prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä, mutta osuus vaihtelee kunnittain Ahvenanmaan pienten saaristokuntien 1,6 prosentista Inarin 11,1 prosenttiin.
Lähde: Suomen Asiakastieto
