Italian vaalitilanteesta syntynyt poliittinen pattitilanne on herättänyt laajalti levottomuutta markkinoilla. Vaalituloksella on suuri symbolinen merkitys, ei vain Italialle vaan koko euroalueelle. Italian ongelmat ovat perusteellisia, eivätkä ne ole säästötoimilla ratkenneet.
Italian vaalitulos on poliittinen umpisolmu. Molemmat koalitiot, keskusta-vasemmisto ja entisen pääministerin Silvio Berlusconin keskustaoikeisto saivat kumpikin noin kolmanneksen äänistä sekä parlamentin alahuoneeseen että ylähuoneeseen. Nykyisen pääministerin Mario Montin keskusta joutui tyytymään noin kymmenen prosentin äänimäärään. Vaalitulos osoitti, että äänestäjät eivät halunneet antaa tukea Montin säästötoimille.
Italiaan ei saada todennäköisesti muodostettua vahvaa uudistuksiin ja säästötoimien jatkamiseen kykenevää hallitusta. On myös täysin mahdollista, että Italiassa ajaudutaan uusiin vaaleihin melko pian. Italian poliittinen pattitilanne lietsoo epävarmuutta myös rahoitusmarkkinoille.
Riskitietoisuus palasi markkinoille
Markkinat ovat reagoineet Italian tilanteeseen voimakkaasti. Pörssikurssit ovat laskeneet kaikilla päämarkkinoilla, Italian 10 vuoden valtionlainan korkoero Saksan vastaavaan lainaan on kasvanut ja talouden epävarmuutta kuvaava VIX-indeksi on ollut nousussa. Vix-indeksi pomppasi ylöspäin enemmän kuin kertaakaan sitten elokuun 2011.
Crédit Agricole kertoi Financial Timesille että Italian vaalitulos lisäsi markkinoiden pelkoja epätasapainotilan pysyvyydestä niin Italiassa kuin koko euroalueella. Barclayn analyytikot puolestaan arvioivat Financial Timesille, että riskisiin omaisuuseriin kohdistuu nyt paineita ainakin niin kauan kuin Italian poliittinen tilanne on epäselvä. Todennäköisesti turvasatamakohteet, kuten USA:n dollari ja USA:n velkakirjat tulevat hyötymään tilanteesta.
Italian vaalitulos oli kylmä suihku koko euroalueelle. Maa on pääministeri Montin johdolla pyrkinyt tasapainoittamaan maan taloutta – ja osittain onnistunutkin siinä. Italian vaihtotaseen alijäämän osuus BKT:sta on laskenut ja julkisen talouden alijäämä on saatu alle euromaiden keskiarvon.
”Nämä olivat ensimmäiset eurovaalit, joissa äänestäjät äänestivät väärin”, Citigroupin strategi Steven Englander kertoi Bloombergille. Italialaiset antoivat yllättävän selvän tuen säästötoimia vastustaville poliitikoille ja yhteisvaluutan vastustajille.
Italian talousongelmat ovat perusteellisia
Vaalitulos oli siis selkeä protesti säästötoimille. Vyönkiristykset eivät ole ratkaisseet saapasmaan ongelmia. Nordean ekonomisti Roger Wessman arvioi, että Italian ongelma ei olekaan julkisen talouden alijäämä vaan heikko kasvu.
”Viimeisen vuosikymmenen aikana Italian talouskasvu on ollut lähes olematon. Tiukan vyönkiristyksen myötä työttömyys on noussut yli 11 prosenttiin. Italia kaipaa ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia parantaakseen talouden kilpailukykyä, vientiä ja työllisyyttä. Päinvastoin kuin esimerkiksi Espanjassa, työvoima-kustannukset eivät ole merkittävästi laskeneet Italiassa, ja viennin kasvu on pysynyt vaisuna”, Wessman arvioi.
Wessmanin mielestä uhkakuvana ei olekaan Italian ajautuminen rahoituskriisiin, vaan työttömyyden kasvu ja pitkään pysyvä alkainen talouskasvu.
